Säännöt

Nimi ja kotipaikka

1 § Yhdistyksen nimi on Tieteentekijöiden liitto - Forskarförbundet. Näissä säännöissä yhdistystä nimite­tään liitoksi ja siihen liittyneitä rekisteröityjä yhdistyk­siä jäsenyhdis­tyksiksi. Liiton kotipaikka on Helsinki

Tarkoitus ja toiminnan laatu

2 § Liiton tarkoituksena on valvoa Suomen yliopistoissa, Suomen Akatemiassa ja muissa vastaavissa opetus- ja tutkimus­laitoksissa tutkimus- opetus- ja tietohuoltotyötä harjoit­tavien oikeudel­lisia, sosiaalisia ja palkkauk­sellisia  etuja ja tukea heidän edistymispyr­kimyksiä­än tieteenharjoit­tamisessa ja opettamisessa sekä toimia jäsenistön yhdys­siteenä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto

1. osallistuu virka- ja työehtosopimusneuvotteluihin ja valvoo sopimusten toteutumista

2. tukee jäsenyhdistyksiä edunvalvonnas­sa ja jäsen­hankinnassa

3. antaa lausuntoja ja tekee esityksiä ja aloitteita jäsen­istönsä ammatillisten ja yhteiskunnallisten etujen val­vomiseksi ja edistämiseksi

4. harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa sekä järjestää kokous-, koulutus- ja neuvottelutilaisuuk­sia sekä

5. pitää yllä tarpeelliseksi katsottuja yhteyksiä valtion eri elimiin sekä koti- ja ulkomaisiin yliopistoihin ja korkeakoului­hin ja niissä toimiviin amma­tillisiin yhdistyk­siin. 

Liitolla voi olla palkkausasioiden ja jäsenkunnan etujen ajamista varten rahasto. Liitolla voi olla myös muita rahastoja. Liittokokous vahvistaa rahastojen säännöt.

Jäsenyys

3 § Liiton jäseneksi voi päästä sääntöjen 2 §:n 1 momentissa tarkoitettujen henkilöiden muodostama rekis­teröity yhdistys.

4 § Hakemus liiton jäseneksi on tehtävä liiton hallitukselle ja hallitus päättää liiton jäseneksi ottamisesta. Hakemukseen on liitettävä yhdistyksen säännöt ja ilmoitus jäsenmäärästä. Päätöksestään hallituksen on annettava kirjallinen ilmoitus yhdistykselle.

5 § Liiton jäsenyhdistysten on maksettava syysliittokokouksen päättämä jäsenmaksu. Jäsenmaksu on jäsenyhdistysten jäsenten palkoista perittävä %-perusteinen maksu tai yksikkömak­su sekä apurahatutkijoilta, äitiys-, isyys- ja vanhempainlomalla sekä hoitovapaalla olevilta tai muusta vastaavasta syystä palkattomalla virkavapaalla olevilta ja työttömiltä, asevelvollisilta sekä opiskelijoilta syysliittokokouksen päättämä jäsen­maksu, joka voi olla erisuuruinen edellä mainituille ryhmille. Liit­tokokous voi tarvittaessa määrätä jäseniltään perittäväksi ylimää­räisen jäsenmaksun tai työtaistelura­hastomaksun.

6 § Kun jäsenyhdistys on päättänyt erota liiton jäsenyy­destä, sen tulee ilmoittaa viimeistään  kolme kuukautta ennen kalenteri­vuoden päättymistä päätöksestään kirjallisesti liiton hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittaa eroa­misesta liittokokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

Jos jäsenyhdistys jättää täyttämättä velvollisuutensa liittoa kohtaan tai toimii liiton tarkoitusperien vastaisesti, voi hallitus erottaa sen liiton jäsenyydestä. Asianomainen jäsenyhdistys voi saattaa erottamispäätöksen liittokokouksen päätettäväksi jättämällä kirjallisen valituksen liiton hallitukselle 30 päivän kuluessa siitä, kun se on saanut tiedon erottamispäätöksestä. Yhdistyksen erottua tai tultua erotetuksi sen velvollisuudet liittoa kohtaan raukeavat. Jäsenyhdistys on kuitenkin velvollinen maksamaan liitolle jäsenmaksut siltä kalenterivuodelta, jonka kuluessa eroamis­ilmoitus tai erottamispäätös on tehty.

7 § Jäsenyhdistyksen velvollisuutena on

1. maksaa säännöllisesti jäsenmaksunsa liitolle liittokokouksen päätöksen mukaisesti

2. lähettää selvitys jäsenmaksunsa maksaneiden jäsenten lukumäärästä ja jäsenmaksukertymästä siten kuin hallitus siitä päättää

3. ilmoittaa viipymättä liitolle yhdistyksen sääntöjä ja toimihenkilöitä koskevat muutokset

4. lähettää liitolle yhdistyksen toimin­takertomus ja tilikertomus niiden valmistuttua

5. ilmoittaa kunkin vuoden tammikuun kuluessa, ketkä se on valinnut toimintavuoden ajaksi edustajikseen sekä näiden varaedustajiksi liittoko­kouksiin.

Toimielimet

8 § Liiton päättävänä toimielimenä on liittokokous ja toimeen­panevana elimenä hallitus.

Liittokokoukset

9 § Varsinaisia liittokokouksia pidetään vuosittain kaksi: kevätliittokokous maalis-touko­kuussa ja syysliittokokous marras-joulukuussa.

Varsinaisen liittokokouksen ajasta ja paikasta on lähetet­tävä jäsenyhdistyksille kirjalli­nen ennakkoilmoitus viimeis­tään 40 päivää ennen kokousta.

Kutsu varsinaiseen liittokokoukseen on lähetettävä jäsenyh­dis­tyksille kirjeitse viimeis­tään 10 päivää ennen kokousta. Kutsussa on mainittava liittokokouksessa käsi­teltävät asiat.

Jos jäsenyhdistys haluaa, että jokin asia otetaan käsi­teltäväksi varsinaisessa liittoko­kouksessa, on sen tehtävä asiasta hallitukselle perusteltu kirjallinen esitys. Esitys on toimitettava hallitukselle viimeistään 30 päivää ennen kokousta.

Liittokokous voi ottaa käsiteltäväkseen sellaisen hallituksen esityksen, jota kokouskutsus­sa ei ole mainittu ottamalla huomioon yhdistyslain 24 §:n määräykset.

Liittokokouksessa jäsenyhdistyksellä on yksi edustaja kutakin 1.1. jäsenenä ollutta alkavaa 60 var­sinaista jäsentä kohti. Varsinaisia jäseniä ovat jäsenmaksua maksavat jäsenet ja pätevin syin jäsenmak­susta vapautetut jäsenet.

Jäsenyhdistysten on ilmoitettava kunkin kalenterivuoden tammikuun aikana liitolle toimintavuoden liittokokousedus­tajansa. Jäsenyh­distysten tällä tavoin ilmoittamilla edus­tajilla on oikeus käyttää liittokokouksissa puhe- ja äänival­taa.

Tarpeen mukaan voidaan pitää ylimääräisiä liittokokouksia hallituksen kutsusta tai kokouksen itse niin päättäessä.

Ylimääräinen liittokokous on kutsuttava koolle, jos ­vä­hintään 1/4 jäsenyhdistyk­sistä pyytää kirjallises­ti sitä hallitukselta ilmoittamansa asian käsitte­lyä varten.

Kutsu ylimääräiseen liittokokoukseen on toimitet­tava jäsenyh­distyk­sille kirjeitse viimeistään 5 päivää ennen kokousta.

Liiton hallituksen jäsenillä, tilintarkastajilla ja liiton toimihenkilöillä on liittokokouksissa puheoikeus.

10 § Syysliittokokouksessa

1. hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma

2. vahvistetaan seuraavan vuoden jäsenmaksun suuruus ja kantotapa sekä talousarvio

3. vahvistetaan liiton puheenjohtajan ja hallituksen sekä muiden toimielinten jäsenten palkkiot

4. valitaan joka toinen vuosi liiton puheenjohtaja ja kaksi varap­uheen­joh­tajaa

5. valitaan hallituksen muut varsinaiset jäsenet ja heidän henkilökoh­taiset varajäsenensä

6. valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilin­tarkas­tajaa seuraavan kalen­terivuoden tilejä tarkastamaan sekä

7. päätetään muista kokouskutsussa mainituista ja hal­lituksen esittämistä asioista.                   

Puheenjohtajaksi valittavan on saatava ehdoton enemmistö annetuista äänistä tullakseen valituksi. Ellei kukaan ehdokkaista saa vaadittua enemmistöä toimitetaan toinen äänestys kahden eniten ääniä saaneen välillä. Puheenjohtajan toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Sama henkilö voidaan valita puheenjohtajaksi enintään kahdeksi toimikaudeksi.

Varapuheenjohtajia valittaessa jokainen äänioikeutettu voi äänestää enintään kahta ehdokasta. Varapuheenjohtajiksi tulevat valituiksi ne kaksi, jotka ovat saaneet eniten ääniä. Jos äänet menevät tasan, ratkaisee arpa.

Hallituksen  varsinaiset jäsenet ja varajäsenet valitaan henkilökohtaisel­la suhteellisella listavaalilla Yhdistyslain 29 §:n 3 momentin 2-kohdan mukaisesti. Vaaleja ja äänestyksiä varten liittokokous vahvistaa erillisen työjär­jestyksen.

11 § Kevätliittokokouksessa

1. esitetään hallituksen kertomus liiton toiminnasta edelliseltä kalenterivuodel­ta

2. vahvistetaan tilinpäätös, käsitellään tilintarkas­tajien lausunto ja päätetään vastuuvapauden myön­tämisestä tilivelvollisille

3. asetetaan vaalivaliokunta valmistelemaan syysliit­tokokouksessa toimitetta­via vaaleja

4. päätetään muista kokouskutsussa mainituista ja hal­lituksen esittämistä asioista.

Hallitus

12 § Hallitukseen kuuluvat puheen­johtaja, kaksi varapu­heen­joh­tajaa ja kahdeksan muuta varsinais­ta jäsentä. Kullakin var­sinai­sella jäsenellä puheenjohtajaa ja varapuheen­johtajia lukuun ottamat­ta on henkilökohtainen varajäsen. Vaalikel­poinen hallitukseen on jäsenyhdistyk­sen varsinainen jäsen.

Hallituksen muiden jäsenten, paitsi puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien, toimikausi on kalenterivuosi.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan jommankumman varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösval­tainen, kun puheenjohtaja tai jompikum­pi varapuheenjoh­tajista sekä vähintään puolet muista jäse­nistä on läsnä.


13 §
Hallituksen tehtävänä on johtaa liiton toimintaa ja hoitaa liittoa koskevat asiat liittoko­kousten päätösten ja näiden sääntöjen mukaisesti. Hallituksen tulee

1. valita liiton toimihenkilöt

2. asettaa avukseen tarvittavat toimikunnat ja työ­ryhmät

3. kutsua koolle liittokokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat

4. panna täytäntöön liittokokousten päätökset

5. hoitaa liiton varoja

6. päättää liiton omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä sekä

 7. ryhtyä muihin toimenpiteisiin liiton tarkoituksen edistämiseksi.

Hallituksella on oikeus jakaa palkintoja ja apurahoja.

Liiton nimen kirjoittaminen

14 § Liiton nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja tai jompikumpi varapu­heenjoh­taja, joku heistä yhdessä toimin­nan­johtajan tai talouden­hoitajan tai muun hallituksen määrää­män toimihen­kilön kanssa. Hallitus voi määrätä toimin­nanjoh­tajan kirjoit­tamaan liiton nimen yksin.

Tilit ja tilintarkastus

15 § Liiton tilivuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätös on esitettävä viimeistään helmikuun aikana tilintarkas­tajille. Tilintarkas­tajien on annettava siitä lausuntonsa kevätliittokokouk­selle.

Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

16 § Näiden sääntöjen muuttamiseen vaaditaan liittokokouksessa 3/4 annetuista äänistä.

17 § Liiton purkautuessa jaetaan liiton varat sen jäsenyhdistyk­sille siinä suhteessa, jossa nämä ovat suorittaneet liitolle jäsenmaksua purkautumista edeltävältä kalenterivuodelta.