kansi_suomiTIETEENTEKIJÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016–2020

Tieteentekijöiden liitto

  • tarjoaa tutkijoille, opettajille ja asiantuntijoille tieteenalarajat ylittävää yhteisöllisyyttä
  • valvoo jäsenistönsä etuja ja yhdenvertaista kohtelua
  • on yliopisto- ja tutkimusyhteisöjen suurin henkilöstöjärjestö
  • on haluttu ja luotettava yhteistyökumppani
  • puolustaa tieteellistä perustutkimusta ja tutkitun tiedon merkitystä yhteiskunnassa




Tutkitun tiedon merkitys kasvaa strategiakauden aikana ja tieteentekijöiden kysyntä yhteiskunnassa lisääntyy.

Tieteentekijöiden toimintaympäristö on kuitenkin yhä vaikeammin hallittava. Tieteentekemisen käytännön ehtoja määrittelevät palkka- ja työehtokysymysten rinnalla valtiollinen tiedepolitiikka ja sen tulosohjausmallit. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulosohjaus, strateginen johtaminen ja profilointitoimet rajaavat akateemista vapautta ja koulutuksen tasa-arvoa. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa haetaan uusia yhteistyön muotoja ja yhteisiä opintopolkuja. Samaan aikaan tutkimuslaitoksissa tehdään perusteellisia muutoksia.

Strategiakautta 2016−2020 leimaavat rajut tutkimus- ja koulutusleikkaukset. Liitto vaikuttaa siihen, että rahoitus palaisi terveelle tasolle.

1. Jäsenten liitto

Liitto tarjoaa tutkijoille, opettajille ja asiantuntijoille paikallisesti ja valtakunnallisesti tieteenalarajat ylittävää yhteisöllisyyttä tieteentekijän identiteetin vahvistamiseksi.

  • Tieteentekijät ovat yhteisö, jota yhdistää tieteellisen tiedon tuottaminen, soveltaminen ja ymmärrys tutkitun tiedon merkityksestä yhteiskunnassa. Eri tehtävissä toimivat ja työttömät jäsenet voivat pitää Tieteentekijöitä henkisenä kotinaan.
  • Liitto ja sen jäsenyhdistykset lisäävät tunnettuuttaan tutkimusyhteisöissä ja yliopistoissa, mutta myös muualla toimivien asiantuntijoiden sekä opiskelijoiden keskuudessa. Ne tuovat esiin liiton tavoitteita ja jäsenyyden hyötyjä yksittäisen tieteentekijän kannalta.
  • Tavoitteita ja palveluja kehitetään vuoropuhelussa jäsenten kanssa.
  • Tieteentekijät näkyvät aktiivisesti julkisuudessa.

2. Tieteentekijöiden liitto edunvalvojana ja järjestökentässä

Liitto on vahva jäsenistönsä etujen valvoja ja luotettava yhteistyökumppani.

  • Liitto valvoo tieteentekemisen kentällä yhtäläisesti opetuksen, tutkimuksen, informaatioalan ja eri tehtävissä toimivien asiantuntijoiden etuja. Se edistää niin tyypillisissä kuin epätyypillisissä työsuhteissa ja työttöminä olevien jäsentensä asemaa.
  • Tieteentekijän, myös nuoren ja määräaikaisessa työsuhteessa olevan, uran on oltava avoin, ennustettava ja oikeudenmukainen. Työnantajien on sitouduttava henkilöstöönsä ja henkilöstöpolitiikan kehittämiseen. Urapolkuja ja vakinaistamismenettelyjä ei saa rajata koskemaan pientä vähemmistöä opetus- ja tutkimushenkilöstöstä.
  • Yliopistojen palkkausjärjestelmän on oltava joustava, jotta palkkaus voi kehittyä osaamisen ja pätevöitymisen perusteella.
  • Kansainvälisen liikkuvuuden tulee olla sujuvaa ja kansainvälisiä tutkijoita ja asiantuntijoita on kohdeltava yhdenvertaisesti.
  • Apurahakaudet ovat tavanomaisia tutkijanuralla. Apurahalla työskenteleville on taattava hyvät palvelut ja tasaveroinen asema työyhteisössä.
  • Liitto ottaa huomioon asiantuntijatyön muuttumisen ja työelämän eri muodot.
  • Yliopistojen ja tutkimuslaitosten on toteutettava hallituksen koulutusleikkauksista aiheutuvat toimet ensisijaisesti ilman henkilöstövähennyksiä. Vähentämistilanteissa on noudatettava tasapuolisuutta.
  • Liitto tuo esiin työttömien jäsenten asemaa ja osaamista, kehittää työllistymistä tukevia palveluja ja vaikuttaa työnantajien asenteisiin.
  • Liitto vaatii tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien aktiivista toimeenpanemista tiedeyhteisöissä.
  • Yhteistyötä muiden yliopistolla toimivien liittojen sekä muiden liiton toiminnan kannalta tärkeiden järjestöjen kanssa tiivistetään.
  • Liitto seuraa uuden keskusjärjestöhankkeen vaikutusta järjestökenttään.

3. Tieteentekijöiden liitto yliopisto- ja koulutuspoliittisena vaikuttajana

Liitto on merkittävä yliopisto- ja tiedepolitiikan vaikuttaja kotimaassa ja kansainvälisesti. Se korostaa tutkitun tiedon merkitystä päätöksenteossa ja puolustaa tieteellistä perustutkimusta. Liitto tekee tunnetuksi tiedettä: sen tekijöitä ja toimintatapoja sekä taloudellista ja yhteiskunnallista merkitystä. Tieteentekijät osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun.

  • Liitto pitää esillä suomalaista tieteentekemistä sekä tieteenteon esteitä ja ongelmia. Tavoite on kattavasti laadukas korkeimman opetuksen ja tutkimuksen järjestelmä. Tiedepolitiikan panoksia ei tule kohdentaa yksipuolisesti, eikä yliopistoja profiloida liian kapeasti. Yliopistoilla on suuri alueellinen merkitys.
  • Henkilöstön ja opiskelijoiden asemaa yliopistojen päätöksenteossa on vahvistettava.
  • Liitto tukee digitalisaatiota sekä avoimien tietovarantojen ja toimintamallien käyttöä. Se edistää avointa tiedettä, jossa tieteentekijä pitää kiinni oikeuksistaan, ja kirjasto turvaa tutkimusten näkyvyyden ja pysyvyyden.
  • Liitto vaikuttaa opetus- ja kulttuuriministeriöön, jotta korkeimman opetuksen ja tutkimuksen ohjaus tukisi pitkäjänteistä ja tuloksellista tieteentekemistä, työhyvinvointia ja hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Se käy vuoropuhelua poliittisten puolueiden ja kansanedustajien kanssa tieteen rahoituksen, erityisesti pitkäjänteisen perusrahoituksen turvaamiseksi.
  • Tieteen rahoittajat, kuten säätiöt, Suomen Akatemia ja Tekes, ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Rahoittajien ja rahoituksen saajien kanssa etsitään keinoja, joilla työ tutkimushankkeissa ja apurahoilla voidaan järjestää mielekkäästi.


Tieteentekijöiden liiton strategia 2016-2020 (pdf)

ttl_slogan suomi
alaosa maisema