Näyttökuva 2018-01-22 kello 12.34.37


Miten menetellä häirintätilanteissa? 

Tieteentekijä voi uransa aikana kohdata häirintää. Häirintä voidaan karkeasti jakaa kahteen eri ryhmään; 1. työpaikalla tapahtuvaan häirintään ja työhön liittyvään häirintään sekä 2.  yksityiselämän piiriin kuuluvaan häirintään. Häirintää voi tapahtua erilaisissa tilanteissa. Alla kuvattuna yleisimmät tapaukset.

Työpaikalla tapahtuva     

työntekijä-työntekijä, työnantajan edustaja-työntekijä, opiskelija-työntekijä, ulkopuolinen taho-työntekijä, mutta työasioihin liittyvä syy

Yksityiselämässä tapahtuva        

häiritsevät yhteydenotot henkilökohtaiseen sähköpostiin tai puhelinnumeroon tai somessa (facebook, instagram, twitter ym.)

Häirintä työelämässä


Häirintä ja epäasiallinen kohtelu


Epäasiallinen kohtelu on yleisen hyvän tavan vastaista, työhön sopimatonta ja sitä häiritsevää käyttäytymistä. Epäasiallista kohtelua on loukkaava käytös sanoin, toimin tai asentein.

Epäasiallisuus voi olla myös sukupuolista häirintää tai ahdistelua. Sukupuolinen häirintä voi olla fyysistä tai verbaalista. Vihjailu, ilmehtiminen ja elehtiminen, alastonkuvat ja karkea puhe loukkaavat siinä missä läpsäytyksetkin.

Epäasiallista kohtelua on myös henkilön työsuorituksen jatkuva ja perusteeton arvostelu sekä henkilön mustamaalaaminen, asiaton nimittely tai eristäminen työyhteisöstä. Myös työtehtävien tai työsuhde-etujen pois ottaminen tai niiden jättäminen antamatta on epäasiallista kohtelua.

Jatkuvana tai säännöllisenä häirintä ja epäasiallinen kohtelu aiheuttavat haittaa tai vaaraa kohteen terveydelle. Häirintä saattaa aiheuttaa häirinnän kohteelle psykosomaattisia ongelmia, sairauksia ja ahdistumista. Jos ongelma pitkittyy, mahdollisuudet sen selvittämiseen pienenevät. Pitkälle edenneessä tilanteessa yksilölle saattaa tulla vaikeuksia työssä, hänen fyysiset ja psyykkiset voimavaransa ovat vaarassa ehtyä, hän saattaa joutua pitkäaikaisille sairauslomille ja jopa siirtymään ennenaikaiselle eläkkeelle. Työtoverit voivat pelätä joutuvansa vedetyksi mukaan konfliktiin, jolloin häirityn sosiaalinen verkosto pettää.

Sukupuolista häirintää on ei-toivottu huomio, joka liittyy sukupuoleen, esimerkiksi halventava tai alentava puhe toisen sukupuolesta, sukupuoleen liittyvä kiusaaminen, teot, jotka saavat tuntemaan itsensä noloksi, pelokkaaksi, loukkaantuneeksi tai vihaiseksi.

Seksuaalista häirintää on muun muassa vihjailu ja seksuaalisesti värittyneet vitsit, vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat puheet ja kysymykset. Ehdottelu, vaatiminen ja fyysinen koskeminen sekä raiskaus tai sen yritys ovat seksuaalista häirintää. Häirintää tapahtuu myös puhelimen ja netin välityksellä. Sukupuolinen huomio muuttuu häirinnäksi silloin kun sitä jatketaan, vaikka huomion kohde ilmaisisi sen olevan epämiellyttävää.


Mikä ei ole epäasiallista kohtelua?

Kaikkea epämiellyttäväksi koettua kohtelua ei kuitenkaan voida pitää työturvallisuuslaissa tarkoitettuna kiusaamisena tai häirintänä.

Epäasiallista kohtelua ei ole esimerkiksi, jos

  • työhön liittyvistä päätöksistä tai tulkinnoista syntyy ristiriitoja
  • tehtävään tai työhön liittyviä pulmia käsitellään työyhteisön jäsenten kesken
  • ryhdytään perusteltuun kurinpidolliseen toimenpiteeseen
  • työnantaja ohjaa henkilön työkykyä koskevaan tutkimukseen keskusteltuaan ensin asianomaisen kanssa työnteossa ilmenevistä vaikeuksista

000

Lataa ohje (pdf) 

Häirintä somessa tai yksityiselämässä

Sosiaalinen media 

Somen lieveilmiöistä puhuttaessa usein puhutaan yksiselitteisesti vihapuheesta, mutta nettihäirinnästä puhuttaessa on tärkeää erottaa merkityksiltään ainakin trollaus, vihapuhe ja ahdistelu.

Sosiaalisessa mediassa tapahtuva häiriköinti voi näkyä esimerkiksi vihapuheena tai kiusaamisena. Suuri osa somen käyttäjistä ei koskaan joudu vakavan häiriköinnin kohteeksi, vaan voi törmätä lähinnä jankkaaviin keskusteluihin tai huvikseen hämmennystä aiheuttaviin trolleihin. Pelkkä eri mieltä oleminen ei vielä ole häiriköintiä. Kiihkeä väittely muuttuu häiriköinniksi vasta, jos todellista keskusteluyhteyttä tai -pyrkimystä ei ole.

Trollaus

Trollausta on ollut lähes yhtä kauan kuin internet on ollut olemassa. Trollaus ei välttämättä ole pahantahtoista: usein se tavoittelee mahdollisimman vahvaa vastareaktiota. Helppo esimerkki perinteisestä trollauksesta on kieli poskella keskustelufoorumille kirjoitettu provosoiva avautuminen, joka poikii kymmenittäin kiukustuneita vastauksia. Trollausta voivat olla myös organisoidut jekkukampanjat, esimerkiksi yleisöäänestyksen porukalla peukaloiminen.

Trollilta voi oppia avoimen provokaation tunnistamista ja välttämistä: taitavan trollin tunnistaminen vaatii hyvää medialukutaitoa ja lähdekriittisyyttä. Suomen kielessä trolli eli trollaaja on käännetty rölliksi. Nykyään trollaus terminä voi liittyä myös informaatiosodankäyntiin, jolloin sillä on laajempia tavoitteita kuin internet-kansan provosointi.

Vihapuhe

Vihapuhe on henkilöön tai ryhmään keskittyvää herjaavaa puhetta, joka tarttuu sukupuoleen, etnisyyteen, uskontoon, rotuun, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai näihin verrattavissa olevaan ominaisuuteen. Vihapuhetta perustellaan usein sananvapaudella.

Vihapuhe etsii syyllisiä ja lietsoo aggressiota tiettyä ihmisryhmää kohtaan. Se ei tartu rakenteisiin, vaan kohdistaa syytökset nimenomaan ihmisiin tai ihmisryhmiin ja on tarkoituksenmukaista, määrätietoista ja jatkuvaa. Yksittäinen pahakaan raivonpuuska ei vielä ole vihapuhetta: on erotettava vihapuhe vihaisesta puheesta.

Vihapuhetta ei mainita Suomen laissa, mutta se voidaan tutkia ja tuomita esimerkiksi viharikoksena. Suomessa on joitakin tapauksia, joissa netissä tapahtunut vihapuhe on johtanut tuomioon kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Nettikiusaaminen

Some-häirintä voi näkyä myös erilaisina kiusaamisen ja ahdistelun muotoina. Esimerkiksi yksityisten tietojen levittely tai jatkuva henkilöön käyvä panettelu voi täyttää jopa rikoksen tunnusmerkistön. Netissä tapahtuva ahdistelu voi olla sävyltään myös seksuaalista: muun muassa seksuaalissävytteiset yksityisviestit ja ”nokkelat” vihjailut ovat seksuaalista häirintää.

Kiusaaminen ja ahdistelu ovat laajemmassa kontekstissa esiintyviä trollausta ja vihapuhetta henkilökohtaisempia. Niissä hyökätään usein tarkoituksellisesti henkilön persoonaan. Kiusaamis- ja ahdisteluviestit eivät aina ole todenperäisiä, vaan niillä pyritään ainoastaan loukkaamaan toista. Joskus kiusaaminen ja ahdistelu ei näyttäydy sen kohteelle suoraan, vaan panettelua saattaa esiintyä esimerkiksi keskustelufoorumeilla tai “parodiatilien” muodossa. Suomessakin on tapauksia, joissa keskustelufoorumeilta lähteneet viha- ja kiusaamiskampanjat ovat johtaneet seurauksiin myös internetin ulkopuolella.

001
























Katso ohje (pdf)

Erilaisiin häirintätilanteisiin liittyvä lainsäädäntö

Työturvallisuuslaki 8 §

huolehtimisvelvollisuus

Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen

Työturvallisuuslaki 28 §

häirintä – Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi.

Työturvallisuuslaki 25 §

työssä kuormittuminen – Jos työntekijän todetaan työssään kuormittuvan hänen terveyttään vaarantavalla tavalla, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi.

Tasa-arvolaki 7§

Seksuaalista häirintää ja häirintää sukupuolen perusteella samoin kuin käskyä tai ohjetta harjoittaa sukupuoleen perustuvaa syrjintää on pidettävä tässä laissa tarkoitettuna syrjintänä.

Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan tässä laissa sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.

Sukupuoleen perustuvalla häirinnällä tarkoitetaan tässä laissa henkilön sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää ei-toivottua käytöstä, joka ei ole luonteeltaan seksuaalista ja jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan tämän henkistä tai fyysistä koskemattomuutta ja jolla luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.

 

Rikoslaki 24 luku

1 a § (13.12.2013/879) Viestintärauhan rikkominen

Joka häirintätarkoituksessa toistuvasti lähettää viestejä tai soittaa toiselle siten, että teko on omiaan aiheuttamaan tälle huomattavaa häiriötä tai haittaa, on tuomittava viestintärauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

8 § (13.12.2013/879) Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen

Joka oikeudettomasti

1) joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai

2) muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville

esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, on tuomittava yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon.

Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei pidetä sellaisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan esittämistä politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa tai tehtävässä taikka näihin rinnastettavassa tehtävässä toimivasta, joka voi vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä, jos esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi.

Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei myöskään pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö, toisten oikeudet ja muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

8 a § (13.12.2013/879)

Törkeä yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen

Jos yksityiselämää loukkaavassa tiedon levittämisessä aiheutetaan suurta kärsimystä tai erityisen suurta vahinkoa ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

9 § (13.12.2013/879)

Kunnianloukkaus

Joka 1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka

2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista,

on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon.

Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

Kunnianloukkauksena ei myöskään pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö, toisten oikeudet ja muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

10 § (13.12.2013/879) Törkeä kunnianloukkaus

Jos 9 §:n 1 momentissa tarkoitetussa kunnianloukkauksessa aiheutetaan suurta kärsimystä tai erityisen suurta vahinkoa ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Näyttökuva 2018-01-22 kello 14.16.07

Lähteet: Työturvallisuuskeskus, Viestintä Piritta, Finlex.

Lataa ohjeet:
Miten menetellä häirintätilanteessa (pdf)


Mitä on häirintä työelämässä ja verkossa (pdf)