Blogi

Tieteentekijöiden liiton aktiivitoimijat kirjoittavat blogeja ajankohtaisista yliopisto- ja tutkimusasioista.
4.2.2016 9.32

AARGH! - Kirjastopalveluinfrastruktuuri vaarassa

Ari Rouvari

Korkeakoulujen kilpailukyky ei parane eikä huippututkimusta enää saavuteta, jos kirjastojen palvelut dramaattisesti heikkenevät. Onko enää riittävästi resursseja kirjastopalvelu-infrastruktuurin kehittämiseen, kuten avoimen tieteen ja tutkimuksen infrastruktuurin rakentamiseen, jossa kirjastoilla on keskeinen rooli? Kirjastopalveluista säästökurimuksen paineessa kirjoittaa Informaatioalan akateemisten puheenjohtaja ja Tieteentekijöiden liiton hallituksen jäsen Ari Rouvari. 


Helsingin yliopiston leikkaukset vaarantavat kirjastopalvelu-infrastruktuurin kehittämisen, mikä tulee näkymään opetuksen ja tutkimuksen laadussa.

Yliopiston sopeutus-/muutosohjelmassa tärkein tavoite on säilyttää laadukas tutkimus ja opetus. Siksi yliopistossa henkilöstöleikkaukset kohdennetaan erityisesti hallinto-, it- ja kirjastohenkilökuntaan.

Ihmiset ovat huolissaan henkilöstön hyvinvoinnista sekä opetuksen ja tutkimuksen tulevasta tilasta. Myös kirjastoihin kohdistetut leikkaukset heikentävät opetusta ja tutkimusta. Helsingin yliopiston kirjasto lopettaa säästösyistä 1 500 lehden tilauksen. Tämän lisäksi henkilöstövähennykset tulevat heikentämään kirjastojen tarjoamia palveluita.

Helsingin yliopiston Kansalliskirjastoon on keskitetty kirjastojärjestelmien kehittäminen ja e-aineistojen hankinta. Keskittämisen tuloksena Suomen korkeakouluilla on yksi yhteinen kirjastojärjestelmä (Voyager), yhteinen tiedonhakuportaali (Nelli), yhteiset julkaisuarkistot (Doria ja Theseus) ja yhteinen kansallinen metatietovaranto (Melinda). Lisäksi Suomen muistiorganisaatioilla on yksi yhteinen asiakaskäyttöliittymä Finna (perustuu avoimeen lähdekoodiin, jota tehdään Kansalliskirjastossa) ja sanasto- ja ontologiapalvelu (Finto). Myös valtaosa e-aineistoista hankitaan keskitetysti.

Keskittäminen on ollut tehokasta. Jokaisen korkeakoulukirjaston ei tarvitse itse hankkia omia järjestelmiä, omaa tietotekniikan erityisosaamista tai tietojärjestelmien ja aineistojen kilpailutusosaamista. Eikä jokaisessa korkeakoulukirjastossa tarvitse olla esimerkiksi omaa e-aineistojen lisensointiin perehtynyttä lakimiestä.

Korkeakoulukirjastoihin tehtävät leikkaukset heikentävät kirjastopalveluita ja sitä myötä opetuksen ja tutkimuksen perustaa. Helsingin yliopiston kirjastohenkilöstöön kohdistuvat leikkaukset vaarantavat Kansalliskirjaston tuottamat keskitetyt palvelut.  Korkeakoulukirjastojen voimavarat riittänevät tulevaisuudessakin palveluiden jonkin tasoiseen ylläpitoon. Mutta onko enää riittävästi resursseja kirjastopalvelu-infrastruktuurin kehittämiseen, kuten avoimen tieteen ja tutkimuksen infrastruktuurin rakentamiseen, jossa kirjastoilla on keskeinen rooli?

Korkeakoulujen kilpailukyky ei parane eikä huippututkimusta enää saavuteta, jos kirjastojen palvelut dramaattisesti heikkenevät.

Maailman siteeratuimmista tutkijoista 10 tulee Helsingin yliopistosta. Tulevaisuudessa ilman laadukkaita kirjastopalveluita on nuorten tutkijoiden vieläkin vaikeampi päästä huippuryhmään. No aina voi toki innovoida ja vetää tohtorinhatusta.

 

 


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi