Blogi

Tieteentekijöiden liiton aktiivitoimijat kirjoittavat blogeja ajankohtaisista yliopisto- ja tutkimusasioista.
19.6.2017 11.51

Akava, Tieteentekijät ja sote

Petri Koikkalainen

"Akavan puheenjohtaja voi luonnollisesti vedota oman hallituksensa yksimielisiin päätöksiin, mutta on mielestäni ongelmallista, jos hän tällaisessa aidosti poliittisessa kysymyksessä puhuu myös kaikkien akavalaisten liittojen nimissä. Ainakin puhe 36 liiton yhteisistä linjauksista edellyttäisi, että näiden liittojen kantojen yhtenevyydestä olisi olemassa jonkinlaista aineellista dokumentaatiota." Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen kommentoi blogissa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäderin sote-uudistukseen liittyviä Twitter-viestejä.   

Twitterissä on puhjennut pienoinen myrsky, kun Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder, vastauksena Vihreiden uuden puheenjohtajan linjauksiin, ilmoitti Akavan vastustavan maakuntien verotusoikeutta ja kannattavan sote-uudistuksen valinnanvapautta. Jatkokeskustelussa Fjäder vetosi Akavan yksimieliseen kantaan, jonka takana ovat ”36 liiton yhteiset linjaukset”.  

Maakunta- ja sote-uudistus jakaa mielipiteitä myös akavalaisen kentän sisällä, joten ymmärrettävästi on kysytty, onko Fjäderin ilmoittama kanta nyt myös Tieteentekijöiden liiton kanta? Tämä blogikirjoitus pyrkii vastaamaan kysymykseen. 

Akavan päätöksenteossa Tieteentekijät ovat keskittyneet vaikuttamaan korkeakoulu- ja tiedepoliittisiin kysymyksiin. Vastaavasti esimerkiksi Akavan lausuntoa soten valinnanvapautta koskevasta lainsäädännöstä valmisteltiin erityisesti Akavan ”sote-liittojen” piirissä. 

Tällä hetkellä Tieteentekijöiden liitolla ei ole päätösvaltaista edustajaa Akavan hallituksessa, jonka päätösvaltaiset jäsenet edustavat 13 eri liittoa. Toiminnanjohtajamme voi osallistua kokouksiin läsnäolo- ja puheoikeudella, mutta hänen mahdollinen mielipide-eronsa ei johtaisi edes eriävän mielipiteen kirjaamiseen pöytäkirjaan. 

Tieteentekijöiden liitolta – tai ymmärtääkseni muiltakaan akavalaisilta liitoilta yleisesti – ei ole pyydetty niitä sitovia kantoja sote- tai maakuntauudistukseen. Tieteentekijöiden hallitus ei ole keskustellut lainkaan maakuntien verotusoikeudesta. Soten valinnanvapaudesta on keskusteltu jonkin verran kriittiseen sävyyn, ja myös Akavan yllä mainitusta lausunnosta löytyy epäilyksiä. Mitään virallista sote- tai aluehallintolinjaa liitolla ei ainakaan toistaiseksi ole ollut. 

Akavan puheenjohtaja voi luonnollisesti vedota oman hallituksensa yksimielisiin päätöksiin, mutta on mielestäni ongelmallista, jos hän tällaisessa aidosti poliittisessa kysymyksessä puhuu myös kaikkien akavalaisten liittojen nimissä. Ainakin puhe 36 liiton yhteisistä linjauksista edellyttäisi, että näiden liittojen kantojen yhtenevyydestä olisi olemassa jonkinlaista aineellista dokumentaatiota. 

Jos Tieteentekijöiden liitto tulevaisuudessa katsoo, että sen on muodostettava virallinen liiton kanta sote- tai maakuntauudistukseen, tehtäisiin se luultavasti liiton hallituksessa yksimielisesti tai enemmistöpäätöksenä, viime kädessä liittokokouksessa. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että aluehallinto olisi järkevintä toteuttaa 12–15 maakunnassa siten, että maakunnilla eurooppalaisen mallin mukaan olisi verotusoikeus. Soten valinnanvapauden laajentamista koskevat päätökset olisi paras tehdä huolellisesti askel kerrallaan ja erillään aluehallintouudistuksesta.  

Onko Akavan sote-kanta siis myös Tieteentekijöiden kanta? Tieteentekijöiden liitolla ei ole virallista kantaa sote- tai maakuntauudistukseen. Jos sellainen joskus muodostetaan, voi se olla myös toinen kuin Akavan kanta.


Petri Koikkalainen

Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja


Palaa otsikoihin | 1 Kommentti | Kommentoi

19.6.2017 17.40
Oiva Hevonen
Maakunnille aito itsehallinto
Petri, kirjoitat täyttä asiaa. Sturen ja monen muunkin kannattaisi nyt mennä julkiseen kirjastoon ja lainata sieltä Heikki Kirkisen kirja, ellei peräti kaksikin:

Kirkinen, Heikki: Maakuntien Eurooppa ja Suomi. Helsinki: Otava, 1991.
Kirkinen, Heikki: Maakuntahallinto: kansanvallan uusi taso. Porvoo: WSOY, 1996.

Meillä tätä maakuntien itsehallinnon olemusta ei ole jostakin syystä käsitelty yhtään tällä tasolla. Kirkisen kirjatkin ovat jo osin vanhentuneita. Sitä paitsi, Sture Fjäderin reaktioita ajatellen, Kirkistä on epäilty keskustalaiseksi, joten hänen näkemyksensä eivät ole linjassa Akavan hallituksen kannan kanssa.

Joka tapauksessa Kirkisen johtopäätös oli, että Suomi on ainoa pohjoismaa, jossa maakunnilla ei ole itsehallintoa. Jopa Islanti ajaa tässä suhteessa edelle, vaikkei siellä taida olla maakuntia enempää kuin kaksi. Suomalainen käytäntö, jossa kunnat nimittävät edustajansa maakuntavaltuustoihin ja -hallituksiin, ei ole ollenkaan sitä mitä itsehallinnon periaatteiden mukaan pitäisi olla, eikä tähän mennessä nähdyn sote-paketin mukanaan tuoma itsehallinnon vahvistuskaan ole kuin haalea ajatus siitä, mitä pitäisi ja mitä meillä voisi olla. Ansaitsemme parempaa.