Blogi

Tieteentekijöiden liiton aktiivitoimijat kirjoittavat blogeja ajankohtaisista yliopisto- ja tutkimusasioista.
3.2.2015 13.12

Apurahatutkija ja korvaukset: työtapaturmakorvauksia ja yliopistokorvauksia

Eeva Rantala

Kotona tutkimustyötä tehdessä sattunut tapaturma kuuluu korvauksen piiriin, mutta WC-tiloissa käynnin yhteydessä sattunut tapaturma ei. Jos apurahatutkija tekee tutkimustyötään kahvilassa, kuuluu työtä tehdessä sattunut tapaturma vakuutuksen piiriin, mutta kahvilan WC-tiloissa sattunut tapaturma ei kuulu vakuutuksen piiriin. Välittömästi työsuoritukseen liittyvä peseytyminen kuuluu korvaussuojan piiriin. Näin seikkaperäisesti säädetään uuden työtapaturma- ja ammattitautilain perusteluteksteissä. Asiasta kirjoittaa Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Eeva Rantala.  


Mitä yhteistä on apurahatutkijalla ja maatalousyrittäjällä? Aikalailla yksinyrittäjiä ovat molemmat ja eläke- ja työtapaturmavakuutettuina Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa Melassa.

Uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki tulee koskemaan molempia. Lukiessani lain perustelutekstejä vaikuttivat ne vakuutusyhtiön pienellä präntätyiltä ehtoteksteiltä. Kaikki on pyritty ottamaan etukäteen huomioon. Vai mitä sanotte tästä (koskee sekä maatalousyrittäjää että apurahansaajaa): Esimerkiksi olkapään kiertäjäkalvosimen repeämän kohdalla tapaturman aiheuttaman vammaenergian osuutta voidaan yleensä pitää vähäisenä, kun rappeutunut jännekudos repeää henkilön ottaessa kädellä tukea seinästä kompastumisen aiheuttaman horjahduksen seurauksena ilman kaatumista käden varaan tai kun henkilö tällaisessa tilanteessa horjahduksen seurauksena lyö olkapään seinään tai kun olkapää nytkähtää kuoppaan astumisen seurauksena (hengästyttävän pitkä lause).

Apurahatutkijoille uutena käsitteenä tapaturmakorvauksissa on ns. alueperiaate. Korvattavuus eroaa kotona työskentelevällä apurahatutkijalla ja työntekopaikalla (esimerkiksi yliopisto) työskentelevällä apurahatutkijalla. Yliopistolla työntekopaikan alueeseen kuuluvat alueella mahdollisesti sijaitsevat ruokailu- kahvi- sekä peseytymis- ja WC-tilat. Liitto katsoo lausunnossaan, että apurahatutkijat joutuvat tässä eriarvoiseen asemaan. 

Jos apurahatutkija Pekka liukastuu yliopiston WC-tiloissa ja satuttaa jalkansa, on kyseessä työtapaturma. Jos taas Pekka tekee tutkimustyötään apurahalla kotonaan, on tilanne toinen. Tutkimustyötä tehdessä sattunut tapaturma kuuluu korvauksen piiriin, mutta WC-tiloissa käynnin yhteydessä sattunut tapaturma ei kuulu korvauksen piiriin. Jos apurahatutkija tekee tutkimustyötään kahvilassa, kuuluu työtä tehdessä sattunut tapaturma vakuutuksen piiriin, mutta kahvilan WC-tiloissa sattunut tapaturma ei kuulu vakuutuksen piiriin. Välittömästi työsuoritukseen liittyvä peseytyminen kuuluu korvaussuojan piiriin.  

Apurahansaajan konferenssimatkoista ja tapaturmista on sivun verran perustelutekstiä. Konferenssiohjelmaan kuuluva virkistysohjelma kuuluu vakuuttamiseen piiriin. Omaehtoinen kiipeily ja temppuilu eivät kuulu tapaturmavakuutuksen piiriin. Jos taas kiipeily (ja temppuilu?) sisältyy konferenssin virkistysohjelmaan, kuuluu se tapaturmavakuutuksen piiriin. Onneksi työtapaturmat ovat apurahatutkijoilla harvinaisia; lähinnä yliopistolle matkalla tapahtuvia tapaturmia eli työmatkatapaturmia.

Oleellisempi asia apurahatutkijoilla tällä hetkellä on ns. yliopistokorvaus, jonka yliopistot tulevat jatkossa mahdollisesti perimään korvauksena tiloista ja toimintaedellytyksistä. Edellytys tälle pitäisi liiton näkökulmasta olla, että apurahan myöntävä säätiö osoittaa apurahatutkijalle yliopistokorvauksen työskentelyapurahan lisäksi. Tilanne on tällä hetkellä sekava ja apurahatutkijalta saatetaan periä esimerkiksi  100 euron työhuonevuokra kuukaudessa, vaikka sopimus yliopistokorvauksesta on vasta Kulttuurirahaston kanssa:  http://www.skr.fi/fi/search/node/yliopistokorvaus.

 


Palaa otsikoihin | 1 Kommentti | Kommentoi

10.9.2015 14.53
Liisa
Tuntiopettaja ja apurahansaaja – miten käy yliopistokorvauksen?
Onko sellaista tilannetta pohdittu, että joku työskentelee vaikkapa tuntiopettajana yliopiston laitoksella, ja hänellä on käytössä tieto- ja kirjastopalvelut ym, mahdollisesti myös työhuone. Kun hän saa tutkimusapurajan, joutuuko hän sitten maksamaan yliopistokorvauksen kuitenkin näistä palveluista?

Entä sellainen väitöskirjantekijä, joka ei saa mitään rahoitusta? Eikä hän ole kuluerä yliopistolle – miksei yliopisto peri kuluja, jos ne ovat todellisia?