Blogi

Tieteentekijöiden liiton aktiivitoimijat kirjoittavat blogeja ajankohtaisista yliopisto- ja tutkimusasioista.
7.3.2014 12.50

Avoin data, avoin lähdekoodi – huippuyliopistot

Ari Rouvari

Huipulle ja yhteiskuntaan – maailman parhaaksi. Helsingin yliopiston strategian 2013−2016 tavoitteena on huippuyliopisto. Korkeatasoinen opetus ja tutkimus saadaan aikaan korkeatasoisilla palveluilla: huippuyliopistoa ei voi olla ilman huippukirjastoa ja -tietopalveluja.


Kirjastot, kuten muutkin muistiorganisaatiot ovat alkaneet avaamaan tietosiilojaan. Avoin data on helpommin saavutettavissa ja laajemmin kaikkien käytössä: sitä voidaan hyödyntää uudella tavalla linkittämällä ja muodostamalla siitä uusia tietokokonaisuuksia, mikä edesauttaa tutkimusta. Avoimet lisenssit kuten CC0 Creative Commons mahdollistavat datan avoimen käytön, mutta kaupallisten järjestelmätoimittajien ohjelmissa ei yleensä ole riittäviä avoimia ja yhteensopivia rajapintoja. Nykyisin käytössä olevat suljetut monoliittiset järjestelmät rajoittavat merkittävästi avointa tiedon käyttöä ja yliopistojen palveluiden kehittymistä. Suuntana yliopisto- ja korkeakoulukirjastojen järjestelmien kehittämistyössä kuitenkin on avoimen lähdekoodin ratkaisujen hyödyntäminen Julkisen hallinnon arkkitehtuuriperiaatteiden mukaisesti.

Yliopistokirjastoissa tietojärjestelmien kehittäminen ja ylläpito on yleensä ulkoistettu, sillä niitä on pääasiassa pidetty vain tiedon säilyttämisen ja jakelun välineinä. Tietojärjestelmien rooli on kuitenkin muuttunut keskeiseksi, koska ne mahdollistavat tiedon hallinnan lisäksi uuden tiedon ja uusien merkitysten tuottamisen. Tutkimusta ja opetusta ei voi tehdä ilman hyvin toimivia tietojärjestelmiä, mutta niiden kehittäminen on ulkoistettu ja samalla yksi ilmeisimmistä mahdollisuuksista huippuyliopistojen luomiseen on hukattu ja menestymisen avaimet on annettu järjestelmätoimittajille.

Jos tietojärjestelmien suunnittelu ja kehittämien tehdään itse avoimen lähdekoodin ratkaisuihin perustuen, voidaan varmistaa, että ne palvelevat ja toimivat niin hyvin kuin huippuyliopistoissa pitääkin. Kaupallisten järjestelmätoimittajien ensisijaisena tavoitteena on aina taloudellinen tulos. Ne pyrkivät optimoimaan panostuksen suhteessa järjestelmän toimivuuteen ja asiakkaiden tyytyväisyyteen. Tehdään vain se mikä on tarpeen eikä yhtään enempää, jolloin tuloksena usein ovat vain tyydyttävästi toimivat palvelut.

Digitaaliajan kirjastojen palveluiden keskeisimpiä kehityskohteita ovat tietojärjestelmät. ICT-palveluiden kehittäminen tarjoaa taloudellisesti ja tuotannollisesti parhaat mahdollisuudet tehdä jotain uutta, erilaista ja parempaa. Avoin data, avoimen lähdekoodin tietojärjestelmät ja niiden avoimet rajapinnat mahdollistavat innovatiiviset, yhdessä tuotetut ICT-palvelut, jotka voisivat muodostaa vankan perustan huippuyliopistojen kehittymiselle.

Valtiovarainministeriön Kansallisen palveluarkkitehtuurin tavoitteena ovat paremmat sähköiset palvelut, järjestelmien yhteentoimivuuden helpottaminen sekä datan yhteiskäyttöisyyden edistäminen, jotka yhdessä tukevat myös kansantalouden kasvua.

Palveluarkkitehtuurin tavoitteiden saavuttaminen ja avoimen lähdekoodin järjestelmien käytön lisääminen on haasteellista, sillä ne vaatisivat yliopistokirjastoihin enemmän henkilöstö- ja osaamisresursseja verrattuna nykyiseen ICT-järjestelmien ulkoistamisen malliin. Yliopistojen säästölinjausten seurauksena näyttää kuitenkin olevan henkilöstön väheneminen, josta tuoreimpia esimerkkejä ovat Oulun yliopiston talouden tasapainottaminen, jossa henkilöstön vähennystarve on 130 henkilötyövuotta vuoden 2015 loppuun mennessä, Tampereen teknisen yliopiston yt-neuvottelujen käynnistäminen kolmella laitoksella ja Åbo Akademin säästötavoitteet, jotka onneksi eivät kuitenkaan johda irtisanomisiin.

Huippuyliopistot ja kansantalouden kasvu saavutetaan henkilöstörekrytoinnilla, avoimen datan ja avoimeen lähdekoodiin perustuvien palveluiden innovoinnilla ja kehittämisellä − ei säästämällä. Valtionvarainministeriö on tehnyt oikeat linjaukset, nyt ne tulisi vain toteuttaa yliopistoissa ja niiden kirjastoissa. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii toki taloudellista panostusta, mutta voitot olisivat satumaiset.

Ari Rouvari

Kirjoittaja on Tieteentekijöiden liiton hallituksen jäsen ja tietojärjestelmäpäällikkö Kansalliskirjastossa


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja