Blogi

Tieteentekijöiden liiton aktiivitoimijat kirjoittavat blogeja ajankohtaisista yliopisto- ja tutkimusasioista.
18.3.2018 12.29

Avoin kirje konsistorivaaliehdokkaille ja yliopistoyhteisölle

Maija Mattila

"Valitettavasti uuden yliopiston rakentaminen [Tampereelle] on ollut kaikkea muuta kuin ennakkoluulotonta eteenpäin katsomista – se on tähän asti merkinnyt salailevien valmisteluprosessien ja kotiinpäin vetävien päätöksentekorakenteiden paluuta. Konsistorilla olisi mahdollista muuttaa tämä – jos sen jäsenet niin haluavat", YTT Maija Mattila kirjoittaa avoimessa kirjeessä konsistorivaaliehdokkaille ja yliopistoyhteisölle. Konsistorivaalit uudessa Tampereen yliopistossa pidetään 19.-26.3. Mattila toimi viime vuonna Tampereen yliopiston tieteentekijät ry:n puheenjohtajana. 

Tampereen yliopiston tieteentekijät ry julkaisi keskiviikkona 14.3. kyselyn 2. kiintiön konsistorivaaliehdokkaille. Kuten kyselyn johdannossa todettiin, konsistorilla on monia tärkeitä tehtäviä. Kyselyssä haluttiin kuitenkin keskittyä itsehallintoa koskeviin kysymyksiin, koska uuden yliopiston ensimmäisellä konsistorilla on keskeinen rooli siinä, millaiseksi uuden yliopiston hallintomalli muodostuu. Kyselyssä kysyttiin muun muassa, noudattaisiko ehdokas valituksi tullessaan lakia vai johtosääntöä silloin, kun nämä kaksi ovat ristiriidassa. Tätä kysymystä tarkennettiin pyytämällä kantoja erilaisiin väittämiin, kuten "nimityskomiteassa voi olla jäsenenä konsistorin jäseniä (toisin kuin johtosääntö määrää)". Kyselyssä oli kysymyksiä myös hallituksen jäsenten valintakriteereistä, tutkinto-ohjelmien perustamisen ja lakkauttamisen kriteereistä sekä konsistorin tehtävien delegoinnista tiedekuntaneuvostoille. 

Kysymykset johtosäännön ja lain ristiriidasta nousevat kahden lainopillisen asiantuntijan, Olli Mäenpään ja Juha Lavapuron, lausunnoista (ks. Mäenpään lausunto, Lavapuron lausunto) Mäenpää muun muassa kirjoittaa lausunnossaan, että "[h]yvän hallinnon toteuttamiseksi, oikeusvarmuuden turvaamiseksi ja oikeudellisten soveltamisongelmien välttämiseksi on välttämätöntä, että Tampereen yliopiston hallitus korjaa johtosäännön lainvastaiset määräykset lainmukaisiksi" (lausunnon s. 19). Johtosäännöstä on kanneltu 7.3. eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Jotkut ehdokkaista eivät pitäneet Tatten kyselystä, vaan se koettiin tarkoitushakuiseksi ja liian kapeaksi. Toivottiin, että vastakkainasettelujen sijaan nyt katsottaisiin yhdessä ja asiallisesti tulevaisuuteen. Johtosäännön laillisuudesta sanottiin, että eduskunnan oikeusasiamies tarkastelee asiaa, eikä siihen siksi tarvitse nyt puuttua. Kyselyyn vastasivat vain Jussi Jalonen, Hanna Kuusela, Jyri Lindén ja Kirsi Lumme-Sandt. Vastaukset löytyvät Tatten konsistorivaalisivulta.

Tässä kirjeessä kerron, miksi kysely ei pelkästään puolusta paikkaansa vaan osuu tulevan konsistorin tehtäväkentän ytimeen.

Itsehallinnon nostaminen kyselyn keskiöön ei ole marginaalinen tai kapea-alainen kysymys, vaan päinvastoin erittäin tärkeä asia koko uuden yliopiston järjestäytymisen kannalta. Tämän kysymyksen ei voi olettaa kiinnostavan vain pientä joukkoa, koska yli 3000 yliopistoyhteisöön kuuluvaa allekirjoitti adressin helmikuun alussa koskien ennen kaikkea johtosääntöesityksen itsehallintoa kaventavia kirjauksia. Satoja marssi ulos Tampereen yliopistosta 8.2. ja johtosääntöesitykseen jätettiin intranetin kautta 500 huomautusta. Hallitus muutti päätöksessään 10.2. johtosääntöä vain vähäisesti ja asiantuntijalausuntojen perusteella on syytä olettaa, että hyväksytyssä johtosäännössä on vakavia ristiriitaisuuksia yliopisto- ja perustuslain kanssa. Toiminnan laillisuuden varmistamista ei voida mitenkään pitää vähäpätöisenä asiana, ja konsistorin jäsenet ovat siinä paljon vartijoina.

Kysely ei ole tarkoitushakuinen, mutta se edellyttää kyllä kannan ottamista. Tämä johtuu siitä, että kaikki uuden konsistorin jäsenet joutuvat heti valintansa jälkeen päätöstilanteeseen, jossa heidän on otettava kantaa siihen, seurataanko konsistorin järjestäytymisessä ja uuden hallituksen valinnassa tulkintaa, että johtosääntö on lainmukainen. Tämä valintatilanne tulee eteen jo konsistorin puheenjohtajan valinnassa. Se tulee eteen myös, kun nimityskomitea nimitetään. Se tulee eteen, kun nimityskomitea tekee esityksensä hallituksesta ja tämä esitys pitäisi johtosäännön mukaan hylätä tai hyväksyä, vaikka lain mukaan hallituksen valinta on konsistorin tehtävä eikä tätä tehtävää voi rajata tai siirtää toisaalle. Se tulee eteen, jos nimityskomitean esityksessä ei ole kuutta ehdokasta säätiön perustajien kolmea hallituspaikkaa kohden.

Johtosäännön noudattaminen on väistämättä kannanotto sen tulkinnan puolesta, että johtosääntö on lainmukainen, ja toisin päin. Halusivat konsistorin jäsenet tai eivät, he joutuvat tämän tilanteen eteen, koska on epätodennäköistä, että eduskunnan oikeusasiamies ehtii tehdä päätöstään ennen huhtikuuta. Juuri tätä tarkoittavat Mäenpään viittaamat "oikeudelliset soveltamisongelmat".

Tulkitsen osan ehdokkaista haluttomuutta vastata kyselyyn niin, että he eivät ymmärrä tätä väistämättömyyttä. Osasta ehdokkaista tiedän, että heille ei ole ongelmaa rajata yliopiston itsehallintoa siten kuin sitä johtosäännössä rajataan. Kummassakin tapauksessa johtosäännön nielaiseminen purematta merkitsee, että konsistorin mahdolliset uudet jäsenet antavat omaa valtaansa, ja siinä sivussa edustamansa yliopistoyhteisön valtaa, pois. Pysyvästi.

Kompromissit ja mukautuvaisuus saattavat joskus olla paikallaan, mutta nyt ei ole niiden aika. Kyse ei ole vain tästä hetkestä ja seuraavan hallituksen valinnasta vaan kaikkien tulevien hallitusten valinnasta. Kyse ei ole hallituksen jäsenistä henkilöinä vaan instituutioista, joissa valta jakaantuu tietyllä tavalla. Hallitus on saattanut hyväksyä johtosääntöön lainvastaisia kirjauksia, jotka kuitenkin saadaan muutettua oikeusasiamiehen annettua ratkaisunsa (parasta olisi, että hallitus muuttaisi johtosääntöä välittömästi). Mutta jos konsistori hyväksyy johtosäännön omalla toiminnallaan, se merkitsee, että yliopistoyhteisö on edustajiensa kautta hyväksynyt sen. Silloin valtaa todella on annettu vapaaehtoisesti pois. 

On syytä korjata helmikuusta lähtien toistettu mantra, että Tampereen yliopistossa ei ymmärrettäisi julkisoikeudellisen ja säätiöyliopiston eroa. On totta, että näiden yliopistojen hallinnosta säädetään monilta osin eri tavoin. Yhdessä suhteessa nämä oikeushenkilömuodot ovat kuitenkin täsmälleen samanlaiset: yliopistolla, olipa se julkisoikeudellinen tai säätiöyliopisto, on itsehallinto. Sen totesi yksiselitteisesti eduskunnan perustuslakivaliokunta 4.6.2009 lausunnossaan (PeVL 18/2009 vp). Siitä asiasta ei siis vallitse minkäänlaista oikeudellista epäselvyyttä.

Johtosäännön lainmukaisuutta arvioidessa on myös viitattu eduskunnan oikeusasiamiehen 14.9.2010 antamaan päätökseen sanoen, että se todistaisi säätiöyliopistojen hallintomallin (erityisesti rehtori konsistorin puheenjohtajana) lainmukaisuuden. Kyseiseen päätökseen johtanut kantelu koski opetusministeri Henna Virkkusen, opetusministeriön ylijohtaja Anita Lehikoisen, Teknillisen korkeakoulun ja Tampereen teknillisen yliopiston rehtoreiden ja hallituksen jäsenten sekä Patentti- ja rekisterihallituksen menettelyä yliopistolain uudistuksessa. Päätös koski myös näiden henkilöiden menettelyä säätiöyliopistojen hallintoasiakirjojen valmistelussa ja hallitusten valinnassa. Päätöksestä ei käy ilmi, että siinä olisi arvioita TTY:n johtosäännön lainmukaisuutta. Tämän lisäksi on selvää, että tuolloin ei ole arvioitu tämän vuoden helmikuussa hyväksyttyä uuden Tampereen yliopiston johtosääntöä. Tuota päätöstä ei siis mitenkään voi pitää perusteluna sille, että helmikuussa hyväksytty johtosääntö olisi kaikilta osin lainmukainen.

On huomattava, että itsehallinto koskee yhtä lailla yliopiston kaikkia kampuksia, Hervannasta Kauppiin ja keskustaan. Sen puolustamisessa ei ole mitään, mikä edellyttäisi, lisäisi tai rohkaisi vastakkainasettelua nykyisten yliopistojen välillä. Nykyisten yliopistojen yhdistyminen luo uuden yliopistoyhteisön, jota konsistori edustaa. Tampereen yliopistolaisilla ei ole ollut ongelmaa siinä, että poikkitieteellisesti vahvistetaan tulevien sukupolvien ymmärrystä yhteiskunnasta, jossa tekniikalla on keskeinen sija. Monet Tampereen yliopistoon kuuluvat ovat suhtautuneet Tampere3-hankkeeseen periaatteessa myönteisesti. Valitettavasti uuden yliopiston rakentaminen on ollut kaikkea muuta kuin ennakkoluulotonta eteenpäin katsomista – se on tähän asti merkinnyt salailevien valmisteluprosessien ja kotiinpäin vetävien päätöksentekorakenteiden paluuta. Konsistorilla olisi mahdollista muuttaa tämä – jos sen jäsenet niin haluavat.

En itse toimi enää Tampereen yliopistossa vaan seuraan uuden yliopiston rakentamista ulkopuolisena. Olen huolissani erityisesti oikeusvaltiosta. Lakia ei voi nakertaa yhdestä kohdasta ilman, että oikeusvaltion koko pohja murtuu. Tampere3:sta voi rakentaa vaikka kuinka hienon kokonaisuuden, mutta ei niin, että sen perustukset pettävät.

Uskon ja toivon, että uuden yliopiston yhteisö ja konsistoriehdokkaiden enemmistö ymmärtävät tämän, ja toimivat sen mukaisesti.

Maija Mattila, yhteiskuntatieteiden tohtori

Tampereen yliopiston tieteentekijät ry:n puheenjohtaja 2017

Entinen Tampereen yliopiston kollegion, hallituksen, opetusneuvoston, henkilöstöstrategian ohjausryhmän ja johtosääntötyöryhmän jäsen






Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja