Blogi

Tieteentekijöiden liiton aktiivitoimijat kirjoittavat blogeja ajankohtaisista yliopisto- ja tutkimusasioista.
10.4.2015 9.37

Ennustettavampia polkuja tutkijoille

Terhi Ainiala

Tutkijan uralla portaat eivät ole tasaisin välein. Askelmat voivat olla rosoisia ja hatariakin. Kaikki eivät ylimmille portaille edes mahdu. Miten tutkijanurasta sitten saataisiin ennustettavampi ja samalla tutkijoille kannustavampi? Tulevalle eduskunnalle - ja sitä myöten - hallitukselle viestiä on viety. Vakaa perusrahoitus (mukaan lukien strateginen ja kilpailtu rahoitus) antaisi vakaille tutkijanurille vakaan pohjan. Tieteentekijöiden liiton varapuheenjohtaja Terhi Ainiala toivoo tulevilta päättäjiltä hyviä ratkaisuja.

Liitollamme on Professoriliiton kanssa yhteiset hallitusohjelmatavoitteet. Yhtenä tavoitteena on tutkijanurien saaminen ennustettavammiksi.

Tutkijan ura on tutun mallin mukaan neliportainen. Taival väitelleestä nuoresta tutkijasta professoriksi noudattaisi komeasti mallia, kun väliin vielä osuisivat post doc -kausi ja esimerkiksi yliopistonlehtorin pesti. Likikään jokainen meistä ei kuitenkaan pääse portaita tasaisesti astumaan.

Pullonkauloja on portaalta toiselle yrittäessä monia. Väitelleitä tohtoreita on jatkuvasti enemmän. Viime vuonna tohtoreita valmistui Suomessa yli 1800. Samalla tohtorien työttömyys on kasvanut. Kaikki eivät siis tutkijan urallaan pääse sujuvasti toiselle portaalle. Tai eivät ehkä pääse sinne lainkaan.

Kolmannelle portaalle yliopistossa päästään usein yliopistonlehtorin tehtävän myötä. Yliopistonlehtorin keskeinen tehtävä on opetus ja sen kehittäminen. Matka kolmannelta portaalta neljännelle on usein pitkä ja vaatii useita yrityksiä, sillä professorin tehtäviä on harvoin tarjolla. Yliopistonlehtori ei välttämättä ole niihin päässyt riittävästi ansioitumaan, koska hän ei ole opetustehtävässään ehtinyt tehdä riittävästi painavaa tutkimusta.

Professorin tehtäviä täytettäessä tutkimusansiot painavat opetusansioita enemmän, vaikka opetustaitoihin nykyään kiinnitetäänkin entistä enemmän huomiota. Yliopistonlehtoreilla tulisikin olla riittävästi aikaa tutkimukseen.

Keinoja ovat oppiaineiden ja laitosten tarjoamat tutkimuskaudet sekä riittävä vuosittaisen työajan osuus tutkimukseen. Liittomme vuoden 2015 toimintasuunnitelmassa onkin yhtenä painopisteenä se, että yliopistonlehtoreiden työajasta 30 % olisi varattuna tutkimukseen.

Yliopistot ja tutkimuslaitokset eivät voi työllistää kaikkia tohtoreita. Julkisen sektorin ja yritysten tulisi nykyistä laajemmin ja monipuolisemmin rekrytoida myös tohtoreita. Paljon on puhuttu siitä, kuinka yliopistojen tutkijankoulutuksessa tulisi muistaa myös työelämätaidot ja toisaalta siitä, kuinka monialaisia ja verkostuneita osaajia tohtorit oikeasti ovat. Paljon on kuitenkin vielä tekemistä, jotta tohtoreiden osaaminen laajemmin huomataan.

Parhaiten yrityksiin työllistytään teknis- ja luonnontieteellisillä aloilla. Humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla tilanne on heikompi. Olisi kiinnostavaa tietää esimerkkejä yrityksistä, jotka ovat kunnostautuneet tohtorien palkkaamisessa, oli ala sitten mikä tahansa. Entä millaisia uusia ratkaisuja tai innovaatioita tohtorit kenties ovat mukanaan tuoneet? Millä tavoin he ovat osaamistaan päässeet yrityksissä käyttämään?

Tutkijanuraa pohditaan myös OKM:n työryhmässä, jossa liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen on jäsenenä. Liitossamme puolestaan opetus- ja tutkijanuratyöryhmä pohtii näitä samoja kysymyksiä ennen kaikkea omien jäsentemme näkökulmasta.

Tutkijan uralla portaat eivät ole tasaisin välein. Askelmat voivat olla rosoisia ja hatariakin. Kaikki eivät ylimmille portaille edes mahdu. Miten tutkijanurasta sitten saataisiin ennustettavampi ja samalla tutkijoille kannustavampi? Tulevalle eduskunnalle - ja sitä myöten - hallitukselle viestiä on viety. Vakaa perusrahoitus (mukaan lukien strateginen ja kilpailtu rahoitus) antaisi vakaille tutkijanurille vakaan pohjan. Toivotaan tulevilta päättäjiltä hyviä ratkaisuja.

 

Terhi Ainiala

 


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja