Blogi

Tieteentekijöiden liiton aktiivitoimijat kirjoittavat blogeja ajankohtaisista yliopisto- ja tutkimusasioista.
7.10.2015 15.18

Hallituksen lahja

Elina Katainen

Tuhoaminen uudistaa, niukkuus lisää luovuutta, näin vakuuttaa hallitus uuskielellään. Tieteentekijöiden liiton asiamies Elina Katainen pohtii blogissa, mihin suuntaan hallituksen ”uudistukset” yliopistoa vievät.

Helsingin yliopisto juhlii tänä vuonna maan yliopistolaitoksen 375-vuotistaivalta. Kuningatar Christina pyysi vuonna 1640 Turun kuninkaallisen akatemian perustamiskirjassa kohtelemaan suopeasti tätä ”hyveiden ja vapaiden kirjallisten taitojen ahjoa”. Kuningatar mainitsee lisäksi hallitsijoiden antaneen opetukselle ja kasvatukselle ”suuren arvon varmimpana perustana ja keinona, joiden avulla − − maata ja kansaa aineellisessa suhteessa johdetaan ja hallitaan” − rakentuuhan koulutuksen varaan ”hyvä hallinto ja järjestys”.

Yliopistolaitos on vuosisatojen aikana käynyt läpi isoja murroksia, mutta ajatus tieteellisestä tiedosta hyvän järjestyksen perustana on säilynyt. Nykyhallituksellakin on tutkijoiden pitkäjänteisen työn ansiosta käytössään korkeatasoista tutkimusta, jonka pohjalta voi suunnitella vaikkapa ilmastopolitiikkaa tai hyvinvointipalvelujen kehittämistä. Suomalaiset yliopistot ovat hoitaneet asiansa maailman mitassakin loistavasti, tai kuten professori Janne Saarikivi on todennut ”Ne ovat juuri niin korkealla tasolla kuin ne voivat olla, jos yliopistot ovat pääasiassa julkisrahoitteisia, maksuttomia ja ei-englanninkielisiä”.

Hallituksen voisi kuvitella olevan hyvillään tällaisesta menestyksestä ja oman työnsä tukevasta perustasta. Kiitosten sijaan juhliva yliopisto sai kuitenkin häijyn lahjan: hallitus päätti kylmän rauhallisesti rampauttaa sen toiminnan ja viedä työpaikan sadoilta yliopistolaisilta. Myös opiskelijoiden arkea luvattiin kurjistaa ja maksuttoman opiskelun periaate murentaa.

Hallituksen uuskielellä tuhoaminen on ”uudistamista”, mikä tarkoittaa yliopistojen pakottamista yhä yritysmäisempään toimintaan. Rakenteellisella ”kehittämisellä” päästään eroon kaupallista potentiaalia vailla olevista oppiaineista ja leikkauksia paikataan yhdenvertaisuuden romuttavilla lukukausimaksuilla. Julkisessa keskustelussa yliopistoja on kehotettu uudistumaan ”prosessi-, tuote- ja liiketoimintamalli-innovaatioiden avulla”. Jos Helsingin yliopiston hallituksen jäsen Jorma Ollila on ollut yksi pääministeri Sipilän neuvonantajista, kuten iltapäivälehdet kertovat, olisi kiinnostava tietää, mitä neuvoja hallitus on tässä asiassa saanut.

Yliopistojen pakottaminen uusien ”tulovirtojen” etsimiseen on johdonmukainen tulos vuosia jatkuneesta valtion veropohjan rapauttamisesta. Eikä toivoa paremmasta ole näköpiirissä: Sipilän hallitus on päinvastoin siirtämässä kiihtyvää tahtia yhteiskunnan tuloja yrityksille ja samaan aikaan helpottamassa omaisuuksien piilottamista ja verojen välttelyä. Varallisuus pakenee veroparatiiseihin, leikkaukset jatkuvat.

Ajatus yliopistosta hyvän järjestyksen perustana on viime vuosina kääntynyt päälaelleen: nykyään poliitikot ja elinkeinoelämän edustajat ajattelevat tietävänsä yliopistolaisia paremmin, miten yliopistojen pitäisi toimia ja mitä niissä pitäisi tutkia. Markkinapuhe hämärtää vuosisatoja vaalitun viisauden: yliopistojen tärkein tehtävä on perustutkimus. Kaikki muu rakentuu tämän aikaa vievän ja yhteistyötä sekä vakaata rahoitusta vaativan työn pohjalle. Yliopistoille on myös laissa annettu tehtäviä, joista ensimmäinen on ”edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä”.

 

 

 


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja