Blogi

Tieteentekijöiden liiton aktiivitoimijat kirjoittavat blogeja ajankohtaisista yliopisto- ja tutkimusasioista.
14.11.2017 10.43

Hallitus, rehtori ja itsehallinto Tampereen uudessa yliopistossa

Petri Koikkalainen ja Maija Mattila

Uutta yliopistoa valmisteleva Tampereen korkeakoulusäätiö julisti 10. marraskuuta haun Tampereen uuden yliopiston rehtorin tehtävään. Tämä tapahtui päivä sen jälkeen kun eduskunnan perustuslakivaliokunta oli antanut lausuntonsa, jonka mukaan Tampere3:a koskeva lakiesitys sisältää perustuslaillisia ongelmia. "Tämänhetkinen Tampereen korkeakoulusäätiön hallitus ei ole yliopistolain ja perustuslakivaliokunnan tarkoittama yliopistollista itsehallintoa toteuttava toimielin, siis yliopiston hallitus, jolle yliopiston rehtorin valinta kuuluu. Perustuslakivaliokunnan lausunnon valossa tilanne vaikuttaa selvästi yliopistolain ja perustuslaissa suojatun yliopiston itsehallinnon vastaiselta." Näin kirjoittavat blogissa Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen ja Tampereen yliopiston tieteentekijöiden puheenjohtaja Maija Mattila.

Tieteentekijöiden liitto on jo kauan puolustanut yliopistojen autonomiaa ja edellyttänyt, että henkilöstö on mukana keskeisissä hallintoelimissä. Yliopistojen itsehallintoon kuuluu, että merkittävää päätösvaltaa ei saa siirtää yliopistoyhteisön ja sen omien toimielinten ulottumattomiin.

Kun isoja asioita tehdään vauhdilla, joudutaan joskus erikoisiin tilanteisiin. Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi torstaina 9. marraskuuta lausuntonsa hallituksen esityksestä yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta sekä yliopistolain muutokseen liittyvästä voimaanpanolaista.

Lakiesitykset käsittelevät monia tärkeitä asioita, esimerkiksi opetusyhteistyötä ja osittaista koulutusvastuusta luopumista ja koulutusohjelmien lakkauttamista, mutta seuraavassa esillä ovat vain Tampereen uuden yliopiston perustamista koskevat osat. Niistä valiokunta löysi perustuslaillisia ongelmia.

Tampereella on jo pitkään väännetty kättä siitä, kuka saa valita uuden yliopiston ensimmäisen hallituksen ja miten. Asiaan aukesi uusi kulma sen jälkeen, kun uutta yliopistoa valmisteleva Tampereen korkeakoulusäätiö 10. marraskuuta, vain päivä perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen, julisti haun Tampereen uuden yliopiston rehtorin tehtävään.

Rehtorin toimenkuvan ja pätevyysvaatimuksien määrittely on merkittävä päätös, samoin tietysti henkilön valinta. Hakuilmoituksessa rehtorin tehtävä on profiloitu ”näkemykselliseksi muutosjohtajaksi”. Toisin kuin Tampereen yliopistossa ja Tampereen teknillisessä yliopistossa tähän saakka, häneltä ei vaadita esimerkiksi tohtorin tutkintoa.

Määrittelyn teki ja haun avasi Tampereen korkeakoulusäätiö, joka näin viestitti myös valitsevansa uuden rehtorin. Voimassaolevan yliopistolain mukaan yliopiston rehtorin kuitenkin valitsee yliopiston hallitus. Myös eduskunnassa käsiteltävänä olevan muutetun yliopistolain voimaanpanolakiesityksen mukaan ensimmäisen rehtorin valitsisi uuden yliopiston ensimmäinen hallitus.

Tämänhetkinen Tampereen korkeakoulusäätiön hallitus ei ole yliopistolain ja perustuslakivaliokunnan tarkoittama yliopistollista itsehallintoa toteuttava toimielin, siis yliopiston hallitus, jolle yliopiston rehtorin valinta kuuluu. Silloin sillä ei ole asiassa lakiin perustuvaa toimivaltaa. Perustuslakivaliokunnan lausunnon valossa tilanne vaikuttaa selvästi yliopistolain ja perustuslaissa suojatun yliopiston itsehallinnon vastaiselta. Tilanne on vähintäänkin erikoinen, mutta jotenkin se pitäisi ratkaista.

Korkeakoulusäätiön hallitus ei voi omalla päätöksellään muuttua uuden yliopiston hallitukseksi, eivätkä siihen perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen riitä Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston nykyisten hallitustenkaan päätökset lakiesityksessä kuvatulla tavalla.

Perustuslakivaliokunnan paikantamat ongelmat kohdistuivat vahvimmin juuri hallituksen valintatapaan. Valiokunta palautti pykälät työpöydälle, koska ne vaaransivat yliopistoyhteisön mahdollisuuden valita uuden yliopiston hallitus. Muun muassa tätä tarkoitetaan perustuslain turvaamalla yliopistojen itsehallinnolla.

Itsehallinnon perustuslainsuojan rinnalla tarkkailussa ovat kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa mainitut perus- ja ihmisoikeudet, jotka perustuslakivaliokunnan mukaan ulottuvat yliopiston hallinnon järjestämiseen. Se tarkoittaa yliopistoyhteisön jäsenten osallisuutta keskeisten toimielinten ja erityisesti hallituksen valintaan. Itsehallinto myös edellyttää, että merkittävää päätösvaltaa ei saa siirtää yliopistoyhteisön ja sen omien toimielinten ulottumattomiin.

Helpointa olisi edetä voimassaolevan yliopistolain kirjaimen ja hengen pohjalta. Tätä perustuslakivaliokuntakin ensi sijassa suositteli: olisi muodostettava itsehallinnollinen monijäseninen hallintoelin, jota nykyisessä Tampereen yliopistossa vastaa yliopistokollegio, teknillisessä yliopistossa konsistori. Se voisi valita hallituksen, joka voi valita rehtorin. Pakottavista käytännön syistä hallituksena voisi rajatun siirtymäajan toimia yliopistojen vanhoista hallituksista yhdistetty väliaikainen hallitus, kunnes palataan tavanomaiseen menettelyyn ja monijäseninen hallintoelin valitsee hallituksen. Tämänkin siirtymäjärjestelyn ajallinen kesto tulee perustuslakivaliokunnan lausunnon valossa rajata yliopiston järjestäytymisen kannalta välttämättömään.

Nämä ovat itsehallinnon kannalta ymmärrettäviä ehdotuksia. Samasta syystä perusteltua olisi jättää myös rehtorin valinta tavanomaisessa menettelyssä muodostettavan hallituksen tehtäväksi.

Ei ole ihme, jos vakiintuneiden menettelyjen ohittaminen koetaan henkilöstön piirissä epäluottamuslauseena, ikään kuin itsehallintoon pohjaavien päätösten sisältö tiedettäisiin jo etukäteen vääräksi. Se ei tunnu hyvältä lähtökohdalta uuden rakentamiselle.

Petri Koikkalainen ja Maija Mattila

Kirjoittajat ovat Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja ja Tampereen yliopiston tieteentekijöiden puheenjohtaja


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja