Blogi

Tieteentekijöiden liiton aktiivitoimijat kirjoittavat blogeja ajankohtaisista yliopisto- ja tutkimusasioista.
4.11.2015 10.21

Helsingin yliopisto myllertää kerralla kaiken

Tapani Kaakkuriniemi

Helsingin yliopistossa on pantu hädän hetkellä käyntiin uudistustyöt kaikilla toiminnan aloilla. Väen vähentämisen lisäksi hallinto järjestellään uudelleen, tiedekunta- ja laitosrakenne myllerretään, opiskelu ja opetus pannaan uusiksi. "Minusta näyttää, että kaikki tämä kohellus on samaa kuin jos yrittäisi kiivetä perä edellä puuhun", kirjoittaa blogissa Helsingin yliopiston tieteentekijöiden puheenjohtaja Tapani Kaakkuriniemi.

Joissakin Suomen yliopistoissa on paljon tarpeetonta henkilöstöä, joka tarvitsee huonetilaa ja kuluttaa koneita, kalusteita ja papereita, muttei tuo mitään lisäarvoa (mervärde, added value, Mehrwert) yliopiston kilpailukykyindikaattoreihin. Ne ovat ratkaiseva mittari ”rakenteellisessa kehittämisessä” ja strategiatyössä.

Helsingin yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto – huomannette aakkosjärjestyksen – ovat pohtineet asiaa ja tulleet siihen johtopäätökseen, että tuottavuusloikka edellyttää tuottamattomasta väestä eroon pääsyä.

Tämähän on rationaalista päättelyä: kun tiedetään resurssit, niin niiden kulutus on rajoitettava sellaiseen tasoon, joka saadaan ylläpidetyksi. Mutta mitä tehdä, jos näköaloja ei ole?

Nyt kaikki Suomen yliopistot valittavat, että rahaa on liian vähän. Kaupallinen media, jota yliopistojen asiat harvoin kiinnostavat, on aktivoitunut toistamaan sitä, että yliopistot ovat saaneet jatkuvasti lisää rahaa, joten niillä on mistä tinkiä.

Jopa Kauppalehti, tuo kauppaporvariston märkä päiväuni, näyttää olevan aktiivisesti asialla. Onhan se aiemminkin toki kirjoittanut yliopistoista, mutta 3.11. se opetti ja nuhteli meitä rahan törsääjiä, ja pääkirjoituksen kommentoijat taputtivat innolla käsiään.

*

Olen itsekseni ihmetellyt Helsingin yliopiston toimintajärjestystä. Hädän hetkellä on pantu varmuuden vuoksi käyntiin uudistustyöt kaikilla toiminnan aloilla. Ensin tehtiin aloite niin sanottujen yhteistoimintaneuvottelujen aloittamisesta tarkoituksena työväen vähentäminen. Eikä mitään pientä nipistystä, vaan joka seitsemäs pihalle, enimmäkseen ns. muusta henkilöstöstä.

Sitten pantiin käyntiin hallinnon uudelleenjärjestely niin, että hallintohenkilökunta otettaisiin pois laitoksilta ja tiedekunnilta hallintojohtajan alaisuuteen. Tässä asiassa istuu puolen tusinaa komiteaa tänä syksynä kehittämässä malleja.

Ensi vuoden budjetti meinaa unohtua näiden muiden tärkeiden asioiden jalkoihin. Yleisohje taitaa olla, että miinustetaan noin 10 % viimevuotisesta, jolloin tehdään vähän alijäämäinen budjetti. Jostakin sitä rahaa kuitenkin vielä tulee, niin että päästään taas voitolle.

Eikä tässä vielä kaikki! Rakenteet ovat osoittautuneet kovin kehittymättömiksi, ja siksi niitä kehitetään nyt samassa rytäkässä. Tiedekuntien ja laitosten määrää on päätetty vähentää nykyisestä yhdestätoista. Tiedekuntia voisi olla 3-5 kpl.

Toistaiseksi on epäselvää, tarvitaanko laitoksia lainkaan. Nyt on muodostettu sekatieteellisiä mammuttilaitoksia, kuten filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos.

Toki myös opiskelu ja opetus pannaan uusiksi, kun kerran kaikki muutkin. Nyt palataan takaisin 1970-luvun lopun käytäntöön ja ruvetaan puhumaan koulutusohjelmista.

Jokainen yliopiston opiskelija tulee kuulumaan kandidaatti-, maisteri- tai tohtoriohjelmaan, jotka voivat olla, ja enimmäkseen näyttävät olevankin  monen oppiaineen yhteisohjelmia.

Opiskelijat otetaan niihin sisään, ja varsinaisen pääaineen valinta tapahtuu vasta myöhemmin, sikäli kuin pääaine on ylipäänsä sallittu sana uudessa kielenkäytössä.

Koulutusohjelmista on päätetty, että niiden on oltava isoja, vähintään 40 aloituspaikkaa. Ennakoin, että koulutusohjelmista tulee etenkin mammuttilaitosten sekamelskaan eräänlaisia pseudolaitoksia.

Minusta näyttää, että kaikki tämä kohellus on samaa kuin jos yrittäisi kiivetä perä edellä puuhun. Jotenkin tuntuisi luontevammalta seuraavanlainen järjestys:

1) Lasketaan, varmistellaan ja laaditaan ensi vuoden budjetti, jolloin tiedetään, minkä verran rahaa on varmuudella tulossa taloon. Tämä on pahimman tapauksen skenaario, johon ei oteta epävarmoja rahaeriä.

2) Ennakoidaan, kaavaillaan ja arvioidaan, minkä verran kilpailtua rahaa edellisen lisäksi todennäköisesti olisi tulossa ensi vuonna. Kohtien 1 ja 2 perusteella tiedämme reaaliset resurssit.

3) Järjestellään hallintoa niin, että pääluku lievästi vähenee, mutta opetus- ja tutkimushenkilöstön keskeiset palvelut pysyvät kondiksessa.

4) Sitten päätetään, mitä tiedekunnille ja mahdollisille laitoksille tehdään. Olisihan se komeaa, jos Helsingin yliopistossa olisi vain yksi ainoa tiedekunta, joka tukisi sen profilointipäätöstä: elämäntieteiden tiedekunta. Livsvetenskapliga fakulteten. Faculty of life sciences.

Ehkä kuitenkin patologian laitos tarvittaisiin sen lisäksi – vai hoitaako THL elottomat?

5) Vasta tässä vaiheessa annetaan YT-aloite ja kutsutaan neuvottelut koolle, jos ne ovat tarpeen. Voipa olla, että enintään tuhannen kahdensadan sijasta irtisanottavia jääkin vain kourallinen.

6) Jos talous näyttää kaikesta huolimatta jäävän miinukselle, sen kattamiseen käytettäköön yliopiston liikevoittoa.

7) Opiskelun ja opetuksen reformi pannaan jäihin ja otetaan sulamaan sitten kun siihen on aihetta ja rahaa.

 

Tapani Kaakkuriniemi

puheenjohtaja, Helsingin yliopiston tieteentekijät

 


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi


Nimimerkki
Otsikko
Kommentti *
Älä täytä
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
Ei kommentteja