Blogi

Tieteentekijöiden liiton aktiivitoimijat kirjoittavat blogeja ajankohtaisista yliopisto- ja tutkimusasioista.
25.9.2014 18.23

Käsi joka kehtoa keinuttaa

Mia Weckman

"Viimeaikaisten tapahtumien valossa tuntuu, että sivistys tai sivistyneisyys, osaaminen ja hyvyys ovat usein kaukana yliopiston omasta toiminnasta." Näin kommentoi Tieteentekijöiden liiton lakimies Mia Weckman Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian yhteistoimintamenettelyjen jälkeisiä irtisanomisia ja erityisesti niiden toteuttamistapaa.

Yliopistoja on Suomessa kehuttu sivistyksen kehdoiksi. Yliopistoihin on totuttu liittämään mielikuvia korkeatasoisesta osaamisesta. Yliopistoja on myös pidetty melko hyvinä työnantajina. Aikoinani itsekin yliopistossa opiskelleena ja nykyään Tieteentekijöiden liiton lakimiehenä sekä JUKOn yliopistoneuvottelukunnan jäsenenä olen istunut kuulemassa yliopistojen juhlapuheiden julistuksia siitä, kuinka henkilöstö on yliopistojen suurin voimavara. Nykyisessä asemassani olen kuitenkin joutunut myös elämään jäsentemme mukana yliopistojen alati kiristyvässä henkilöstöpolitiikassa ja huonontuvassa työilmapiirissä.  Viimeaikaisten tapahtumien valossa tuntuu, että sivistys tai sivistyneisyys, osaaminen ja hyvyys ovat usein kaukana yliopiston omasta toiminnasta.

Tämän blogikirjoituksen kirjoittamiseen innoittivat kuitenkin nimenomaisesti kesän aikana käytyjen Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian yhteistoimintamenettelyjen jälkeiset irtisanomiset ja erityisesti niiden toteuttamistavat. Ottamatta tässä erikseen kantaa siihen, oliko henkilöstön vähentäminen sinänsä perusteltua tai tarpeellista, kiinnostavaa on se, miten Helsingin yliopisto päätti toteuttaa itse irtisanomiset. Mielestäni asiassa toimittiin erittäin tökerösti ja osaamattomasti, enkä pysty keksimään tälle mitään syytä. Asiaan liittyy monenlaisia moraalisesti ja inhimillisesti ottaen arveluttavia piirteitä, mutta lakimiehenä pyrin tarkastelemaan asiaa myös sen juridiselta puolelta.

Palmeniassa irtisanomiset päätettiin jostain syystä tehdä erityisen tylysti. Irtisanomiset toteutettiin siten, että työntekijät pyydettiin puhelimitse yksitellen työnantajan edustajan luokse ”keskustelemaan työsopimuksestaan”. Työntekijälle ilmoitettiin, että hänen työsopimuksensa päätetään tuotannollis-taloudellisella perusteella. Ainakaan kaikilta osin perusteiden ei voida katsoa olleen asianmukaisia; yksi työntekijä esimerkiksi irtisanottiin toimesta, jota hän ei ollut enää pariin vuoteen edes hoitanut. Työnantaja oli myös välittömästi irtisanomisen tapahduttua, ellei pahimmillaan jopa ennen sitä, katkaissut kaikki työntekijän yhteydet sähköpostiin ja myös Helsingin yliopiston intranettiin, Flammaan, missä työntekijöillä on tallessa paljon henkilökohtaisia asioita, kuten CV:t. Työntekijän oli jätettävä välittömästi puhelimensa, avaimensa ja muu työnantajan omaisuus ja tyhjennettävä työhuoneensa.

Yksi käsittämättömimmistä piirteistä irtisanomisprosessissa liittyi siihen, että aikaa työhuoneen tyhjentämiseen ja työpaikalta poistumiseen annettiin työntekijöille lähtökohtaisesti jostain syystä vain puolesta tunnista muutamaan tuntiin. Mikäli työntekijä ei vuosien mittaisen työsuhteensa jälkeen työhuonettaan tällaisen käsittämättömän lyhyen ajan kuluessa saanut tyhjennettyä, työnantajan edustaja uhkaili ainakin yhdessä tapauksessa työntekijää jopa virkavallalla. On erittäin vaikea nähdä miksi tällainen menettely olisi ollut tarpeen yliopistolla. Annetuista kohtuuttomista aikarajoista johtuen kaikki työntekijät eivät luonnollisesti ennättäneet tyhjentää huonettaan annetussa ajassa.

On myös erikoista, että työnantaja ei edes keskustellut työntekijän kanssa työntekovelvoitteesta; yhden työntekijän kohdalla tämä tarkoitti jopa sitä, että hänet irtisanottiin kesken kolmipäiväisen kurssin ja kehotettiin poistumaan paikalta saman tien. Minulla ei ole tietoa siitä, mitä kesken jääneellä kurssille olleille tapahtui. Korviini on kantautunut myös erilaisia kertomuksia siitä, kuinka työntekijöitä on pyritty esimerkiksi estämään keskustelemasta irtisanomisestaan muiden työntekijöiden kanssa ja erilaisia muita ikäviä tilanteita irtisanomisiin liittyen.

Mielestäni on pohdittava, voidaanko työnantajan katsoa menettelyllään rikkoneen Työsopimuslaissa asetettuja työnantajan velvoitteita. Ensinnäkin, Työsopimuslakiahan sovelletaan työsopimuksiin koko työsopimuksen voimassaoloajan. On siksi hyvä huomata, että työsopimus päättyy - ei irtisanomisen - vaan irtisanomisajan päätyttyä. Tämän vuoksi työsopimuslakia on siis noudatettava irtisanomisajan päättymiseen saakka.

Työsopimuslaissa asetetun työnantajan yleisvelvoitteen mukaan ”Työnantajan on kaikin puolin edistettävä suhteitaan työntekijöihin samoin kuin työntekijöiden keskinäisiä suhteita.” Syrjintäkiellon ja tasapuolisen kohtelun velvoitteen mukaan työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan iän, terveydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Laki velvoittaa työnantajaa muutoinkin kohtelemaan työntekijöitä tasapuolisesti, ellei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Työsopimuslain mukaan työnantajan on myös huolehdittava työturvallisuudesta työntekijän suojelemiseksi tapaturmilta ja terveydellisiltä vaaroilta niin kuin työturvallisuuslaissa säädetään. Työturvallisuuslain säädöksissä edellytetään sekä fyysiseen, että psyykkiseen turvallisuuteen kohdistuvaa suojelua. Työsopimuslaissa todetaan vielä, että työnantajan on noudatettava syrjintäkieltoa myös ottaessaan työntekijöitä työhön. Olisiko työsopimuslakiin otettava erillisiä säännöksiä myös työsopimuksen päättymiseen liittyvistä tilanteista? 

Lienee selvää, että Helsingin yliopiston edellä kuvatun kaltainen menettely on ollut omiaan vaikuttamaan työnantajan ja työntekijän sekä työntekijöiden välisiin keskinäisiin suhteisiin. Ei kuitenkaan edistävästi, kuten työsopimuslaissa vaaditaan, vaan juuri päinvastoin. Menettelyn järkyttävyys, kuten täysin tarpeeton virkavallalla uhkailu työpaikalta poistamiseksi, on ollut omiaan vaikuttamaan työntekijöiden psyykkiseen työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen. Se, että irtisanotut työntekijät eivät enää pääse irtisanomisaikanaan kirjautumaan edes Flammaan, on mielestäni ylimitoitettua ja asettaa työntekijät tarpeettomasti erilaiseen ja epätasapuoliseen asemaan keskenään. Muistuttaisin mahdollisesti tätä lukevia irtisanottuja työntekijöitä siitä, että irtisanotuillakin työntekijöillä on irtisanomisajan päättymiseen saakka oikeus esimerkiksi täysimittaisesti käyttää mm. työnantajan työterveydenhuoltopalveluita ja heille kuuluvat täysimääräisesti myös mahdolliset luontoisedut. Myös vuosilomaa kertyy irtisanomisajalla normaalisti ja työsuhteen päättyessä työntekijöille on maksettava lomakorvaus sekä lomaraha kokonaisuudessaan.

Olen pohtinut, olisiko mahdollisesti toteutettavia irtisanomisia ennen yliopistouudistusta toteutettu tällä tavoin? On vaikea ymmärtää, miksi työnantaja valitsi tällaisen toimintatavan. Valittu toimintatapa tässä tapauksessa oli vieläpä varsin suunnitelmallinen – irtisanomiset toteutettiin samalla kaavalla eri paikkakunnilla. Tätä kirjoittaessani irtisanomiset on saatettu loppuun Lahdessa sekä Helsingissä. Yliopistouudistuksen jälkeisen melkoisen kulttuurimuutoksen jälkeen kysymys oikeutetusti siis herääkin, kenen käsi tätä (sivistyksen) kehtoa nykyään keinuttaa?

 

Tiedoksi irtisanotuille Jukolaisille:

JUKO on 25.9. lähettänyt tilanteen johdosta kirjeen Helsingin yliopiston ja Palmenian johdolle.

JUKO järjestää Palmeniasta irtisanotuille työntekijöille tilaisuuden 2.10. Helsingissä. Tilaisuuteen on mahdollista osallistua myös etäyhteyden avulla Helsingin ulkopuolella. Irtisanottujen olisi hyvä olla myös yhteydessä omaan liittoonsa irtisanomisensa johdosta.

 


Palaa otsikoihin | 6 Kommenttia | Kommentoi


Nimimerkki
Otsikko
Kommentti *
Älä täytä
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
25.9.2014 21.42
Vielä työnsyrjässä kiinni
Jatkotoimenpiteet?
Tuntuu kovin "amerikkalaistyyliseltä" tempulta. Toivottavasti liitot ja irtisanotut vievät asian oikeuteen.
26.9.2014 4.29
Dosentti
Näin se menee HY:ssä
40 vuoden kokemuksella HY:ssä voi sanoa perustellusti, että normi juttu.

Kaikkea on tullut nähtyä. Jos siihen siihen puuttuu, loppuu oma määräaikainen virka. Hieman muutellaan virantäyttöselosteen tehtäväkuvaa ja todetaan perusteluisssa, että muuttuva tieteenala, vaikka sisältö on tosiasiallissti pysynyt samana vuosikymmeniä ja pysyy jatkossakin. Määräaikaisuus on vallankäytön väline, jota suojellaan.

Oikeusturva on täysin kiinni siitä sattuuko laitoksen esimies olemaan sivistynyt vai ei. Usein ei ole, koska osaava tiedemies-opettaja ei halua hukata aikaa hallintotehtäviin.
27.9.2014 18.22
Kanssakulkija yliopiston käytävällä
Lapsi pesuvedessä
Tämä on tarpeellinen ja asiallinen artikkeli, kiitos siitä. Samaa ei voi sanoa HS:n verkkosivuilla julkaistusta jutusta, joka sisälsi irtisanottujen "lähdön hetken" kuvauksia. Olen kuullut etteivät asianomaiset itse tienneet niiden päätyvän liiton kautta julkisuuteen. Lupia ei ole kysytty etukäteen. Kerrottujen tapahtumien perusteella henkilöt ovat tunnistettavissa. Vaikka "caset" ovat liitolle tärkeitä, miettikää miten niiden sisältämää informaatiota käytätte.
Liitolla on omat tärkeät tavoitteensa, mutta antakaa myös henkilöjäsenten selvitä elämässä eteenpäin ja tapahtuneesta huolimatta säilyttää hyvä yhteys ja mahdollisuus ehkä työllistyä uudelleen emoyliopistoonsa. Palmenia on hyvin pieni osa yliopistoa.
29.9.2014 10.37
Muutan Turkuun
Kuka uskaltaa seuraavaksi käynnistää YT-neuvottelut?
Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Toivottavasti myös vastuussa olevat lukevat tätä. Luulin että Helsingin yliopisto on vakavarainen. Näillöä keinoillako yritetään nostaa yliopiston rankingia parhaiden yliopistojen listalla.
29.9.2014 16.03
Irtisanomisia sivusta seurannut
Palmeniassa tapahtuu
Kiitos kirjoituksesta! Palmeniaa koskevia lehtiuutisia on yritetty eri tavoin vähätellä, vaikka toisistaan riippumattomien lähteiden mukaan on käynyt juuri niin kuin kerrottiin. Ei liene kunniaksi seuraavakaan: Kun usean irtisanotun koneet ja yhteydet sekunnissa suljettiin, katosivat samalla monien taloudellisesti merkittävien hankkeiden yhteystiedot. Kun uudistajat huomasivat tämän ja tulivat katumapäälle, he yrittivät laittomasti hakkeroida näitä tietoja mm. suljetuista sähköposteista. Onnistuttiinko tässä, ei ole tietoa. Tietojen menetyksen taloudellisia menetyksiä ei uskalla edes arvioida, vaikka irtisanomisten julkilausutut perusteet olivat taloudelliset. Toisaalta menetyksiin on ehkä varaa, kun yliopisto, joka ilmoittaa olevansa yksi työnantaja, sai 30 miljoonan euron tuotot puhtaana käteen sijoituksistaan.
30.9.2014 10.37
Mia Weckman, Lakimies, Tieteentekijöiden liitto
Kommentti
Tieteentekijöiden liiton lakimiehenä vakuutan, että liitto suhtautuu vakavasti jäsenten yhteydenottoihin ja viestien luottamuksellisuuteen. Tieteentekijöiden liitto haluaa korostaa sitä, että liitto on huolissaan alati koventuneesta työnantajakulttuurista ja puolustaa voimakkaasti omia jäseniään. On hyvä, että asia on herättänyt nyt keskustelua.