Blogi

Tieteentekijöiden liiton aktiivitoimijat kirjoittavat blogeja ajankohtaisista yliopisto- ja tutkimusasioista.
22.3.2016 14.30

Kilpailukykyä yliopistoille

Eeva Rantala

"Monen ulkomaisen yliopiston rekrytointi-ilmoituksessa näkyy 'salary and funding are competitive'. Suomalaisten yliopistojen ilmoituksissa näkyy harvemmin mainintaa kilpailukykyisestä palkasta ja eduista. Yliopistoissa tehdään työtä Suomen ja suomalaisen yhteiskunnan parhaaksi.  Monien vientituotteitemme taustalla on yliopistoissa tehty tutkimustyö." Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Eeva Rantala kirjoittaa blogissa kilpailukykysopimuksesta ja Suomen mallista yliopistohenkilöstön kannalta.

Monien mutkikkaiden vaiheiden jälkeen työmarkkinajärjestöt saivat sovittua kilpailukykysopimuksen ja maan hallitus perui pakkolakihankkeensa. Tämä oli voitto sopimusyhteiskunnallemme. Lopullinen sinetti sopimukselle tulee vasta kesäkuun alussa, kun tarkastellaan, onko sopimuksella riittävä kattavuus.

Mitä kilpailukykysopimus tarkoittaa yliopistoille? Yliopistojen työehtosopimusten voimassaoloaikaa jatketaan vuodella eli sopimus on voimassa 31.1.2018 saakka. Palkkoihin ei tänä aikana tule sopimusperusteisia korotuksia. Mahdollisia palkankorotuksia tulee vai henkilökohtaisten korotusten tai uralla etenemisen vuoksi.

Varsinainen ”sopimuskukkanen” on työajan pidentäminen 24 tunnilla vuodessa. Tällä saatiin kuitenkin torjuttua pitkien vuosilomien leikkaaminen. Monet asiantuntija- ja johtotason tehtävissä työskentelevät tekevät jo nyt ylipitkiä työpäiviä, liukumat ja vuosityöajat paukkuvat On vaikea nähdä, miten kilpailukyky paranisi 24 tunnin vuotuisella työajan pidennyksellä. Yliopistojen muun henkilöstön osalta työehtosopimukseen neuvotellaan tapa, millä työaikaa pidennetään. Luulisi, että oikea tapa löytyisi esimerkiksi liukumien kautta. Opetus- ja tutkimushenkilöstön vuotuista 1600 tunnin työaikaa pidennettäneen 1624 tuntiin. Tällä ei ole suurta merkitystä, kun jo nytkin moni tekee 2000 tuntia vuodessa töitä.

Paikallinen sopiminen oli monelle yritykselle tärkeimpiä asioita kilpailukykysopimuksessa. Sopimuskirjauksessa on ns. selviytymislauseke. Tarkoitus on, että erittäin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa voitaisiin sopia irtisanomisten sijaan palkkojen alentamisesta. Yliopistoissa paikallinen sopiminen ei tähän saakka ole herättänyt erityistä kiinnostusta työnantaja- eikä myöskään työntekijäpuolella. Nähtäväksi jää, minkälaisia kirjauksia selviytymislausekkeesta yliopistojen työehtosopimukseen tulee. Joka tapauksessa samaan aikaan on neuvoteltava luottamusmiesten toimintaedellytysten parantamisesta.

Seuraavan kerran palkoista neuvotellaan syksyllä 2017. Neuvottelut käydään tällöin liittotasolla Suomen mallin mukaan: ”Työmarkkinaratkaisulla tuetaan kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen kilpailukykyä, pitkäjänteisesti työllisyyttä, tuottavuuden kehitystä sekä julkisen talouden tasapainoa”.  Vientiteollisuutta tässä varmaan pitkälti on tarkoitettu, mutta yliopistotkin ovat alttiita kansainväliselle kilpailulle. Joillekin aloille Suomeen on vaikea rekrytoida esimerkiksi tenure track -paikoille kansainvälisiä lupaavia henkilöitä, kun täällä ei pystytä tarjoamaan kilpailukykyisiä palkkoja ja toimintaedellytyksiä. Vastaavasti meiltä lähtee ulkomaille huippututkijoita, kun täällä ei ole riittäviä toimintamahdollisuuksia.  Monen ulkomaisen yliopiston rekrytointi-ilmoituksessa näkyy ”salary and funding are competitive”. Suomalaisten yliopistojen ilmoituksissa näkyy harvemmin mainintaa kilpailukykyisestä palkasta ja eduista. Yliopistoissa tehdään työtä Suomen ja suomalaisen yhteiskunnan parhaaksi.  Monien vientituotteitemme taustalla on yliopistoissa tehty tutkimustyö.

 

Eeva Rantala


Palaa otsikoihin | 2 Kommenttia | Kommentoi