Blogi

Tieteentekijöiden liiton aktiivitoimijat kirjoittavat blogeja ajankohtaisista yliopisto- ja tutkimusasioista.
8.1.2014 12.04

Määräaikaista kaikki on vaan

Eeva Rantala

Liiton toiminnanjohtaja Eeva Rantala kommentoi yliopistojen määräaikaistilannetta ja vaatii yliopistoilta vastuullisempaa henkilöstöpolitiikkaa.

Määräaikaisten palvelussuhteiden määrä vähenee hitaasti yliopistoissa. Opetus- ja tutkimushenkilöstöstä suurin osa on määräaikaisia. Neliportainen tutkijanura on lisännyt opetus- ja tutkimushenkilöstön määräaikaisuuksia. Onko kyseessä loputtoman pitkä koeaika? Neliportainen tutkijanura -perusteella voidaan ottaa henkilöstöstä kaikki irti ja potkaista sitten pihalle ja ottaa uusia, lupaavia tilalle. Tenure track –urapolku on toistaiseksi vain hyvin harvoille mahdollinen, koska paikkoja on niin vähän.

Viime aikoinakin olen saanut yhteydenottoja yliopistoissa yli 20 vuotta opetus- ja tutkimustehtävissä määräaikaisina työskennelleiltä henkilöiltä. Vuoden vaihteessa pitkä palvelussuhteiden ketju sitten katkesi. Mitkä olivat määräaikaisuuden syyt? Projektityö, määräaikaiset koulutusohjelmat, määräaikainen opetus- ja tutkimustehtävä tai joku muu.

Kaksikymmentä vuotta on niin pitkä aika, että tehtävä on siinä ajassa ja jo lyhyemmässäkin vakiintunut. Erilaisilla keplottelusyillä yliopistot kiertävät palvelussuhdeturvaa. Miten näiden ihmisten työuraa pidennetään? Saako yli viisikymppinen enää töitä muualta?

Yliopistot eivät noudata vastuullista henkilöstöpolitiikkaa, kun tällainen on mahdollista. Määräaikaisten kohdalla yliopistot eivät mieti ikäohjelmia ja sitä, miten henkilöt jaksaisivat pidempään töissä yliopistolla. Enneminkin mietitään sitä, että näistä henkilöistä päästään helposti  eroon ja voidaan palkata tilalle uusia nuoria, kenties tuottavampia henkilöitä. Määräaikaisten aika on mennyt ehkä opetukseen, eikä yliopistoille rahaa tuovia julkaisuja ole syntynyt riittävän tiiviiseen tahtiin. Vaadin yliopistoilta vastuullisempaa henkilöstöpolitiikkaa.




Palaa otsikoihin | 1 Kommentti | Kommentoi

8.1.2014 21.18
tutkijatohtori
tenure track on itseasiassa kaksiportainen: 1. tutkijatohtori, 2. akateeminen työtön
Eräs Tampereen alueella toimiva tekniikan alalla yliopisto on ottanut myös tenure trackin tosissaan. Siinä missä muissa kansainvälisissä yliopistoissa tenure track usein rahoitetaan budjettirahalla tai stipendeillä niin tässä kyseisessä yliopistossa se rahoitetaan projekteilla (EU, EAKR, ESR, Tekes ja vähäisissä määrin Akatemia). Tenure track tohtori tekee siis samaa hommaa kuin projektitutkija, paitsi sillä erolla, että TT-tohtorin työsuhde on max 5 vuotta. Sillä jos projektit eivät ole menneet läpi ensimmäisen kauden jälkeen niin työsopimusta ei jatketa ja jos tutkijatohtori on hoitanut asiansa mallikkaasti ja on saanut EU projekteja, on ehkä näissä vastuullinen johtaja tai akatemian rahoitusta omilla meriiteillään niin palkintona tästä on työsopimuksen kilpailutus kansainvälisesti. Ja koska yliopistot painottavat erityisesti kansainvälistä osaamista niin odotusarvona on se, että projekteja hankkinut tutkijatohtori lähtee altavastaajana kisaan. Yliopistolle palkataan kansainvälinen lahjakkuus hoitamaan pk-sektorille tehtäviä implementointiprojekteja. Ja hankkeet omalla osaamisellansa hankkinut tutkijatohtori "vapautuu" tutkijanvastuustaan. Tutkijatohtorille, oli tenure trackilla tai ei, ei saa jatkaa työsopimusta muulla tittelillä (ei paluuta tutkijaksi tai projektitutkijaksi) ilman kansainvälistä kilpailutusta täysine soveltuvuusarvioineen.

Tähän voidaan vielä lisätä, että tenure trackilla painotetaan julkaisuja ja jos kukaan kurkisti EU-hankkeiden odotusarvoja niin saattoi ehkä huomata että mm. Horizon2020 painottaa nimenomaan demonstrointia, pilotointia ja suoraa implementointia PK-sektorille. Teeppä siitä sitten korkeatasoisia tieteellisiä julkaisuja.