Blogi

Tieteentekijöiden liiton aktiivitoimijat kirjoittavat blogeja ajankohtaisista yliopisto- ja tutkimusasioista.
24.8.2017 11.07

Mitä kuuluu yliopistojen henkilöstölle?

Eeva Rantala

Millä mielin yliopistojen henkilöstö aloittaa uutta lukuvuotta? Tieteentekijöiden liiton jäsenkyselyn ja yliopistojen henkilöstökertomusten valossa enemmän töitä tehdään vähemmällä henkilöstömäärällä. Muun henkilöstön määrä on vähentynyt peräti 17,5 prosentilla vuodesta 2012. Opetus- ja tutkimushenkilöstön sijoittumisessa uraportaille ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia. Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Eeva Rantala kirjoittaa blogissa yliopistohenkilöstön asemasta.


Uusi lukuvuosi yliopistoissa on alkamassa. Millä mielin henkilöstö aloittaa uutta lukuvuotta? Eri tahot laativat korkeakouluvisioita ja konsortioista ja koalitioista puhutaan. Yliopistojen palvelurakenteita ja koulutusohjelmia on uusittu. Miten henkilöstö ja henkilöstön hyvinvointi on otettu huomioon uudistuksissa?

Tieteentekijöiden liiton edunvalvonnan tueksi tarvitaan paljon taustatietoa yliopistojen ja tutkimuslaitoksen henkilöstöstä. Keräämme itse suoraan jäsenistöltä tietoa työolosuhteista, uralla etenemisestä yms. Tuorein jäsenkyselymme julkistettiin kesällä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö kerää tietoja yliopistojen henkilöstöstä ja sen rakenteesta, mutta ei esimerkiksi määräaikaisuuksista, eläköitymisestä, työhyvinvoinnista ja rekrytoinneista.

Olen myös käynyt läpi yliopistojen henkilöstökertomukset tai vastaavat vuodelta 2016. Alle puolella yliopistoista löytyy henkilöstökertomukset tai henkilöstötilinpäätökset ja vain kahdelta yliopistolta sellainen löytyy avoimilta verkkosivuilta: Itä-Suomen yliopisto  ja Tampereen yliopisto. Helsingin yliopiston henkilöstöstä löytyy tietoja katsauksesta edelliseen toimintavuoteen.  Henkilöstöön panostaminen ja esimerkiksi tutkijanura-asiat eivät ole yliopistojen rahoituskriteereitä, joten niistä raportoidaan niukasti. Ulkomaisen opetus- ja tutkimushenkilöstön määrä on rahoituskriteeri ja siitä löytyykin tiedot Vipusesta yliopistoittain.

Jos olisin yliopiston hallituksen jäsen, haluaisin tietoja henkilöstön tilasta ja henkilöstöjohtamisesta. Tämän tiedon pitäisi olla myös koko yliopistoyhteisön ja sidosryhmien saatavissa. Kuinka paljon eri henkilöstöryhmissä on määräaikaisia? Mikä on työhyvinvoinnin tilanne? Ollaanko yliopiston johtoon tyytyväisiä? Miten yliopistojen henkilöstö eläköityy? Minkälainen on yliopiston rekrytointistrategia?

Erilaisia tietoja yliopistojen henkilöstöstä löytyy suurella vaivalla. Löytyy esimerkiksi tieto siitä, että yliopistojen henkilötyövuoden hinta on laskenut. Muuta henkilöstöä ja tukipalveluhenkilöstöä on vähennetty kuten myös pienipalkkaisia väitöskirjantekijöitä. Eikö henkilötyövuoden hinnan olisi pitänyt nousta? Ilmeisesti eläköityneiden ja irtisanottujen tilalle on palkattu pienempipalkkaisia työntekijöitä.

Yliopistojen henkilöstön määrä on jatkanut laskuaan. Muun henkilöstön määrä on vähentynyt peräti 17,5 prosentilla vuodesta 2012. Muussa henkilöstössä opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstö on tänä aikana vähentynyt 26 prosentilla. Tämän on väistämättä täytynyt näkyä opetus- ja tutkimushenkilöstön työmäärän lisääntymisenä. Jäsenkyselyssämme tulikin paljon palautetta asiasta: ”Työkuorma on erittäin suuri kokonaisvaltaista uudistuskimppua toteuttavassa Helsingin yliopistossa. On kohtuutonta vaatia henkilöstöltä julkaisuja tilanteessa, jossa opetus ja hallinnollinen työkuorma vievät kaiken työajan.”

Määräaikaisten osuus on joissakin yliopistoissa jopa noussut usealla prosenttiyksiköllä edellisestä vuodesta. Määräaikaisten määrän raadollisuus paljastuu Itä-Suomen yliopiston henkilöstökertomuksesta: Vuoden 2016 aikana Itä-Suomen yliopistossa solmittiin uusia työsopimuksia 644, joista 16 oli vakinaisia ja 628 määräaikaisia. Työsopimuksia päättyi 618, joista vakinaisia oli 130 ja määräaikaisia 488. Muilla yliopistoilla on varmasti samansuuntaisia lukuja, mutta niistä ei ole raportoitu yhtä yksityiskohtaisesti.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön sijoittumisessa uraportaille ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia. Ensimmäiselle uraportaalle sijoittuvien väitöskirjatutkijoiden määrä on vähentynyt selkeästi. Myös neljännelle uraportaalle sijoittuvien professoreiden määrä on vähentynyt. Toisella uraportaalla on useimmissa yliopistoissa kapeikko, väitelleille ei ole tarjolla post doc -paikkoja. Yliopistot panostavat nyt tenure track -rekrytointeihin, mikä näkyy opetus- ja tutkimushenkilöstön määrän lisääntymisenä kolmannella uraportaalla. Tenure track -rekrytoinneista olisi kaivannut enemmän tietoja ja tilastoja henkilöstökertomuksissa. Uralla etenemisen vaikeuksista tuli paljon palautetta liiton jäsenkyselyssä: ”Suomeen pitää saada aito tenure track -järjestelmä. Kolmannen portaan yliopistonlehtorin tehtävä on dead-end. Näissä töissä roikkuu järjetön määrä professoritasoisia ihmisiä, jotka eivät pääse uralla eteenpäin.”

Miten sitten yliopiston henkilöstö voi? Useassa yliopistossa on käyty irtisanomisiin johtaneita yt-neuvotteluja ja palvelu- ja koulutusrakenteita on uudistettu. Parhaat arvosanat henkilöstö antaa oman työn sisällöstä ja osaamisestaan. Esimiestyö näyttää myös parantuneen. Huonoimmat arvosanat saa yliopiston ylin johto ja strateginen työskentely. Yliopiston johto näyttää etääntyneen henkilöstöstään ja linnoittautuneen tekemään yliopistoaan koskevia päätöksiä. Avoimuutta ja vuorovaikutusta tarvitaan lisää. Liiton jäsenkyselyn avoimissa palautteissa oli tästä asiasta useita terveisiä: ”Yliopistojen johdon erkaantumista omaan maailmaansa ja valta-asemiinsa olisi syytä vielä enemmän nostaa esiin ja pyrkiä muuttamaan tilanne tasavertaisempaan suuntaan”.

Kattavampi juttu yliopistojen henkilöstöstä tilastoineen tulee syksyn ensimmäiseen Acatiimi-lehteen, joka ilmestyy 11.9.

Kaikesta huolimatta – hyvää alkanutta lukuvuotta!

 

                                                                                      


Palaa otsikoihin | 2 Kommenttia | Kommentoi