Blogi

Tieteentekijöiden liiton aktiivitoimijat kirjoittavat blogeja ajankohtaisista yliopisto- ja tutkimusasioista.
7.4.2016 9.38

Opetusta ja sen laatua mittaamassa

Terhi Ainiala

OKM:n rahoitusmallissa opetuksen laadusta ei palkita, toisin kuin tutkimusjulkaisujen laadusta, jolloin työkaluna on julkaisufoorumi. Millaista sitten on toimiva ja laadukas opetus ja kuinka sitä voisi mitata? Näitä kysymyksiä, ennen kaikkea opetuksen laadun mittaamista pohditaan ensi elokuussa Jyväskylässä Peda-forumin työryhmässä. Tieteentekijöiden liiton varapuheenjohtaja, yliopistonlehtori Terhi Ainiala toimii liiton opetus- ja tutkijanuratyöryhmän puheenjohtajana.

Ensi lukuvuoden opetus alkaa olla paketissa. Siis suunnittelupaketissa. Salivarauksetkin on jo viety eteenpäin. Tosin esimerkiksi Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa ja kielikeskuksessa ei vielä tiedetä, ketkä ensi lukuvuonna ovat töissä ja millaiset resurssit ovat käytettävissä. Yt-päätösten toimeenpano eli irtisanomiset kun selviävät vasta vapun alla.

Joka tapauksessa on tänäkin keväänä entiseen tapaan pohdittu, mitä oppiaineissa tulevana lukuvuonna opetetaan. Samalla opetus- ja tutkimusväki laatii työsuunnitelmiaan, joissa sovitaan, miten vuosittainen 1600 tunnin työaika käytetään. Työsuunnitelmaan kirjataan mm. kontaktiopetuksen ja muun opetustyön tuntimäärät. Yliopistonlehtorilla kontaktiopetuksen enimmäismäärä lukuvuodessa on 392 tuntia. Yliopistojen yksiköissä on voinut olla omia käytäntöjään siitä, mikä kontaktiopetuksen minimimäärä puolestaan on. Nyt kun opettajien määrä yt-päätösten myötä on monessa yksikössä vähenemässä, saatetaan tätä minimimäärää nostaa.

Kontaktiopetuksella on perinteisesti tarkoitettu luentosalissa tapahtuvaa opetusta tai seminaarityöskentelyä tai muuta ryhmäopetusta. Kontaktiopetukseksi ei tavallisesti ole laskettu esimerkiksi verkko-opetusta. Saman yliopiston ja jopa yksikönkin sisällä on voinut olla vaihtelevia käytäntöjä siinä, millä tavoin verkko-opetus otetaan huomioon työsuunnitelmissa. Kontaktiopetus on sanana hieman hämmentävä, varsinkin nykyisten monipuolisten opetusmuotojen kohdalla. Mikä sitten olisi kontaktitonta opetusta? Eikö verkko-opetuksessakin ole kontakti opiskelijan ja opettajan välillä ja opiskelijoiden kesken? 

Sama vaihtelevuus koskee muutakin opetuksen määrän mittaamista. On erilaisia käytäntöjä ja ohjeita – kirjallisia tai suullisia – esimerkiksi siitä, kuinka paljon opettaja voi käyttää aikaa opiskelijan gradutyön ohjaamiseen. Tai kuinka paljon voi käyttää aikaa opetuksen valmisteluun? Silloin otetaan usein huomioon myös se, onko kyseessä uusi kurssi tai jo aiemmin opetettu. Tai onko kurssilla toinenkin opettaja, tai saako edes olla? Ja jos on, miten tunnit silloin jaetaan? 

Olisiko mahdollista ohjeistaa opetuksen ja ohjauksen kirjaamista täsmällisemmin? Ja ennen kaikkea yhdenmukaisemmin? Millä tavoin hyviä käytäntöjä voitaisiin jakaa ja saada vielä toimeenkin? Näitä kysymyksiä olemme miettineet liiton opetus- ja tutkijanuratyöryhmässä. Olemme vielä tämän kevään aikana aikeissa julkaista sähköisen kyselyn, johon toivomme laajalti vastauksia eri yliopistoista. Kyselyssä selvitämme juuri mm. työsuunnitelmakäytäntöjä ja -ohjeistuksia.

Kun opetuksen mittaaminen on jo näin hankalaa, niin kuinka vaikeaa onkaan opetuksen laadun mittaaminen? Opiskelijat antavat nykyään lähes aina kursseista kyllä palautetta, ja on valtakunnallinenkin kandipalaute. Kuinka hyvin ne sitten mittaavat opetuksen laatua ja vaikuttavuutta? OKM:n rahoitusmallissa opetuksen laadusta ei palkita, toisin kuin tutkimusjulkaisujen laadusta, jolloin työkaluna on julkaisufoorumi. Millaista sitten on toimiva ja laadukas opetus ja kuinka sitä voisi mitata? Näitä kysymyksiä, ennen kaikkea opetuksen laadun mittaamista, pohditaan elokuussa Jyväskylässä Peda-forumin työryhmässä. Keskusteltavaksi nousee epäilemättä myös opetuksen arvostus. Opetuksen laadun arviointiin liittyvät kysymykset ovat entistäkin keskeisempiä nyt, kun yliopistoissa luodaan uusia kandi- ja maisteriohjelmia.

Terhi Ainiala


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja