Blogi

Tieteentekijöiden liiton aktiivitoimijat kirjoittavat blogeja ajankohtaisista yliopisto- ja tutkimusasioista.
16.6.2014 11.06

Ostaisitko ministeriltä käytetyn auton?

Eero Kuparinen

Aalto-yliopiston aikoinaan saamista lisärahoista on tehty eduskunnassa jo kaksi kirjallista kysymystä. Opetusministeri lupailee, että asia otetaan esille elokuun lopun budjettiriihessä. Tieteentekijöiden liiton varapuheenjohtaja Eero Kuparinen kysyy blogissa, ovatko maakuntien yliopistot jäämässä lopullisesti Aalto-yliopiston jalkoihin? Eikö Aalto-yliopiston saamaa lisärahoitusta avatakaan sovitun mukaisesti laatukilpailulle vuonna 2015?


Vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeiseen hallitusohjelmaan yhteisiä yliopisto- ja tiedepoliittisia tavoitteita linjatessaan Tieteentekijöiden liitto ja Professoriliitto ovat korostaneet tarvetta hallituksen harjoittaman yliopistopolitiikan ennustettavuuteen, yliopistoille on taattava ennustettava, pitkäjänteinen rahoitus.

Yliopistorahoituksen ennustettavuus – tai pikemminkin sen puute – on tullut viime vuosien aikana esille useampaankin otteeseen erityisesti yliopistojen rahoitukseen yliopistolaissa luvatun ns. yliopistoindeksin kohtalossa: milloin sitä on jäädytetty ja milloin puolitettu.

Uusin esimerkki hallituksen linjattomuudesta on kypsymässä Aalto-yliopiston lisärahoituksesta kaikkien yliopistojen yhteiseen rahoitukseen siirtyvien varojen kohtalosta. Matti Vanhasen II hallituksen kehysriihessä maaliskuussa 2008 päätettiin varautua lisäämään silloisen innovaatioyliopiston, tulevan Aalto-yliopiston toiminnan rahoitusta 100 miljoonalla eurolla vuoteen 2012 mennessä. Tuen osalta kuitenkin päätettiin myös, että lisäys siirretään kaikkien yliopistojen kilpailtavaksi vuoteen 2020 mennessä siten, että siirtäminen alkaa vuodesta 2015. Tuohon kirjaukseen nojaten muut yliopistot ovat varautuneet rahoituksensa suunnittelussa vuodesta 2015 eteenpäin. Päätös lisäyksen siirtämisestä kaikkien yliopistojen hyödynnettäväksi kirjattiin ylös myös vaalikauden 2017-2011  hallituspolitiikan tarkastelun yhteydessä Mari Kiviniemen hallituksen loppuvaiheessa keväällä 2011.

Koska tämä tällä hetkellä jo varsin ajankohtainen asia ei ollut esillä hallituksen tämän kevään kehysriihessä, kokoomuksen kansanedustaja Harri Jaskari peräsi rahoituksen kohtaloa eduskunnassa 11.4.2014 opetusministeri Krista Kiurulle esittämässään kirjallisessa kysymyksessä.  Jaskari  vaati Aalto-yliopiston lisämäärärahoitusta avattavaksi kilpailulle ja korosti, että juuri lisärahoituksen avautumisen johdosta muut yliopistot olivat aikanaan suostuneet tähän yliopistoja eriarvostavaan kohteluun. Jaskari myös totesi, että ministeri Kiuru oli hänen kuulemansa mukaan todennut eri yhteyksissä, että tällä hetkellä 70 miljoonaan euroksi supistunut lisärahoitus jäisi Aalto-yliopiston erillisrahoitukseksi.

Vastauksessaan kysymykseen 29.4.2014 ministeri Kiuru kiisti varsin epäuskottavasti sen, että Aalto-yliopiston lisärahoitus olisi heikentänyt muiden yliopistojen rahoitusasemaa ja totesi, että Aalto-yliopiston lisärahoituksen tasoon otetaan lopullisesti kantaa hallituksen budjettiriihessä elokuun lopulla. Eli tämän mukaan päätös voisi olla mitä tahansa – myös Vanhasen hallituksen lupauksista vähät välittävä.

Pian Jaskarin kysymyksen jälkeen Aallon rahat ovat antaneet aiheen myös toiseen kirjalliseen kysymykseen, asialla on ollut oppositiopuolue keskustan kansanedustaja Annika Saarikko.  Saarikko nosti 5.6.2014 tekemässään kysymyksessä keskeiseksi maakunnissa toimivien yliopistojen taloudellisen aseman. Koska Kataisen hallitus ei kehysriihessään keväällä 2014 tehnyt päätöstä suunnitelmasta Aallon erillisrahoituksen purkamiseksi ja siirtämiseksi kaikkien yliopistojen avoimesti kilpailtavaksi, aiheuttaa tämä Saarikon mukaan suurta epätietoisuutta muissa yliopistoissa: Onko kyseessä tietoinen poliittinen linjanveto, jossa Aalto-yliopiston erityisasemaa halutaan jatkaa ja kenties vahvistaa, vai onko hallitus uuden pääministerinsä johdolla tekemässä asiasta jonkin päätöksen viimeistään syksyn budjettiriihessä? Alueilla toimivien yliopistojen kannalta päätös on sekä taloudellisesti että psykologisesti erittäin merkittävä.

Missä mennään? Onko hallitus pyörtämässä aiemmat lupauksensa. Ovatko maakuntien yliopistot jäämässä lopullisesti Aalto-yliopiston jalkoihin? Eikö Aalto-yliopiston saamaa lisärahoitusta avatakaan sovitun mukaisesti laatukilpailulle vuonna 2015?

Ministerit lupaavat vannomassaan ministerinvalassa noudattaa perustuslakia ja muita lakeja sekä toimia oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti kansalaisten ja yhteiskunnan parhaaksi. Sekin on jo paljon luvattu, koska myös yliopistojen rahoituksessa on kysymys oikeudenmukaisuudesta ja puolueettomuudesta. Annettujen lupausten pitämiseen ministerit ei sitä vastoin sitoudu. Ja mitä tulee käytetyn auton ostamiseen ministeriltä, niin edellä mainituista syistä johtuen ainakaan minulta ei löytyisi siihen riittävästi uhkarohkeutta.

 

Eero Kuparinen


 


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja