Blogi

Tieteentekijöiden liiton aktiivitoimijat kirjoittavat blogeja ajankohtaisista yliopisto- ja tutkimusasioista.
7.4.2017 13.22

Reissussa liikkuvuutta edistämässä

Riku Matilainen

Henkilöstön liikkuvuus on vahvasti esillä eri eurooppalaisilla foorumeilla, mutta se nähdään keskusteluissa hyvin eri tavalla. Tieteentekijöiden liiton asiamies Riku Matilainen kuvaa blogissa kolmen viikon reissurupeamaa kv-kokouksissa.

Edelliset kolme viikkoa ovat olleet poikkeuksellisen kiireisiä, koska kolme EU-tason kokousta osuivat kaikki samaan kuukauteen. Ensimmäinen niistä oli eurooppalaisen koulutusalan ay-liikkeen (ETUCE) korkeamman koulutuksen ja tutkimuksen pysyvän komitean (HERSC) kokous (14.-15.3.). Toisena oli vuorossa Bologna -työryhmä ja sen ns. implementointityöryhmä (20.-21.3.). Kolmas kokous liittyi eurooppalaiseen sosiaaliseen vuoropuheluun koulutuksen alalla ja sen jaokseen, jossa käsitellään korkeakoulutusta sekä tutkimusta (31.3.).  Näissä kokouksissa oli useita teemoja, mutta yksi oli kaikille kokouksille yhteinen – henkilöstön liikkuvuus.

Tieteentekijöiden liitto on ETUCEn jäsen ja toimii ensisijaisesti sen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen pysyvän komitean (HERSC) kautta.  Raportoin siellä Bologna-prosessiin liittyvän implementointityöryhmän kokouksesta, jossa etsitään keinoja jo sovittujen tavoitteiden toimeenpanon tehostamiseksi. Erityisesti seuraan ja pyrin tässä ryhmässä edistämään henkilöstön liikkuvuutta. Tässä liikkuvuusteemaan liittyviä ETUCEn linjauksia, kommentoituna:  

- Yliopiston henkilöstön liikkuvuuden tulee kattaa kaikki henkilöstöryhmät; tutkijat, opettajat ja muu yliopistossa työskentelevä henkilöstö.

Tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset oikeudet koko henkilöstölle ovat keskeisiä tässä linjauksessa. Tähän vaikuttaa myös se käytännön seikka, että joissakin maissa liitot edustavat kaikkia yliopiston työntekijöitä.

- Yliopiston henkilöstön liikkuvuus tulee olla oikeus ja perustua vapaaehtoisuuteen eikä olla toimintaa, joka on kaikille pakollista.

Tässä kohdin on käyty tiukkaa keskustelua ay-liikkeen sisällä. Jotkut liitot suhtautuvat melko kielteisesti liikkuvuuteen ja vaativat joka käänteessä kirjausta siitä, ettei se voi perustua pakkoon.

- Yliopiston henkilöstön liikkuvuus tulisi nähdä toimintana, joka on meritoivaa ja josta tulisi palkita sen mukaisesti. Sillä pitäisi olla myönteinen vaikutus urakehitykseen.

Liikkuvuus ei aina edistä urakehitystä, vaan voi toimia täysin päinvastaisesti (Mobility paradox). Joskus poissaolo voi heikentää jalansijaa ”omassa” yliopistossa, mikä heijastuu niin arvostukseen kuin mahdollisuuksiin rekrytoituakin.

Seuraavalla viikolla oli vuorossa Bologna työryhmä (Working group on fostering implementation of agreed key commitments 2015-2018). Kaudella 2015 - 2018 on tarkoitus tehostaa jo sovittujen tavoitteiden toimeenpanoa. Tässä Bologna-työryhmässä on jäseninä eri maiden hallitusten edustajia, komission edustajia sekä virallisen sidosryhmästatuksen omaavia organisaatioita, jotka ovat lähtökohtaisesti eurotason toimijoita. Bologna-sihteeristön pyynnöstä pidin työryhmässä ETUCEn edustajana vajaan tunnin alustuksen henkilöstön liikkuvuudesta.

Esityksessä (Staff (im-)mobility – challenges of and driving forces behind mobility) kävin läpi liikkuvuuden muotoja: ketkä ovat liikkuvia, ketkä hyötyvät liikkuvuudesta, mitkä ovat ETUCEn eli ay-liikkeen keskeisiä linjauksia (kts. yllä) sekä lyhyesti myös Eurodocin (nuorten tutkijoiden edunvalvontajärjestö) näkemyksistä. Käytin Suomea esimerkkinä esitykseni loppuosassa käymällä läpi sitä työtä, mitä Tieteentekijöiden liitto tekee ammattiliittona. Esitin myös ennakkotietoja liiton jäsenkyselystä 2016. (Kyselyn tulokset julkistetaan kesäkuun alkupuolella.) Usein toistuva hokema kv-foorumeilla on se, ettei liikkuvuudesta ole tarpeeksi tietoa. Jäsenkyselyssämme on liikkuvuutta koskeva kysymyspatteristo. Sen kautta saamme tärkeää tietoa kv-jäseniltämme, Suomeen tulleiden lisäksi myös muilta liikkuvilta jäseniltämme. Keskustelussa viittasin myös liiton Academic Self-Defence kursseihin, kv-tutkijoiden verkostoomme sekä vaikuttamistyöhön EU:n ulkopuolisten tutkijoiden oleskelulupamenettelyjen kohtuullistamiseksi, jota tehdään Itä-Suomen yliopiston pääluottamusmies Antero Puhakan johdolla.        

Maaliskuun lopun kokous liittyi eurooppalaiseen sosiaalisen vuoropuheluun, jota käydään ay-liikkeen ja työnantajapuolen välillä koulutuksen alalla, tässä tapauksessa sen ”jaokseen”, jossa käsitellään korkeakoulutusta ja tutkimusta. Keskustelun pohjaksi on kutsuttu ulkopuolisia, usein komission, asiantuntijoita. Tällä kertaa teemoina olivat tasa-arvokysymykset sekä liikkuvuus.  Kokouksessa käytin ETUCEn kommenttipuheenvuoron komission edustajan E. Carozza (Dg Research and Innovation) esitykseen, joka liittyi tutkijoiden maantieteelliset rajat ja sektorit ylittävään liikkuvuuteen sekä tutkijaurapolkuihin. Keskustelun kontekstina oli eurooppalainen tutkimusalue.

Pinnalla olevaan liikkuvuusteemaan liittyy myös maaliskuun kokouksissa esillä ollut komission johdolla kehitelty eläkejärjestely liikkuville tutkijoille ja vastaaville (Resaver). Tämä on ETUCEn sisällä edelleen ns. kuuma peruna, jota kritisoidaan joidenkin, mm. ranskalaisten liittojen toimesta todella rajusti.


 

 

 

 

 

 


Palaa otsikoihin | 1 Kommentti | Kommentoi