Blogi

Tieteentekijöiden liiton aktiivitoimijat kirjoittavat blogeja ajankohtaisista yliopisto- ja tutkimusasioista.
2.4.2014 15.17

Riihen anti

Ulla Aatsinki

Tieteentekijöiden liiton varapuheenjohtaja kommentoi blogissa kehysriihen päätöksiä. Yliopistoindeksin puolittaminen heijastuu väistämättä yliopistoväen työsuhteisiin: yt-menettelyt eivät ainakaan vähene. Varainhankinnan kautta tulevat vastinrahat eivät tuo tähän helpotusta.

Poliittinen retoriikka on paljon velkaa suomalaisen agraariyhteisön sanoille ja sanonnoille vuosisatojen taakse. Kehysriihessä Suomen taloutta puidaan niin kuin talonpoika pui aikoinaan viljaansa ja aivan kuin ennenkin, myös nykyään sato pyritään kuivaamaan, sen sijaan leikkaustyökalut, sirpit ja viikatteet, otetaan käyttöön vasta riihessä.

  1. Yllättäen ja pyytämättä valtio ohjaa yliopistojen rahoitusta jälleen yksityisen pääoman hankinnan suuntaan varautumalla pääomittamaan yliopistojen keräystuottoa kolminkertaisesti. Rahoituksen rakentaminen yksityiseltä sektorilta saadun lahjoitusrahan varaan on hutera varsinkin nyt, kun suhdanteet eivät helli edes pääkaupunkiseudun taloutta, muusta Suomesta puhumattakaan.

  2. Perusrahoituksen osuus ei tule kasvamaan. Yliopistoindeksiin aikaisempina vuosina tehtyjen heikennysten vuoksi yliopistojen perusrahoitus on heikentynyt jo nyt.  Yliopistoissa on käyty tai käydään parhaillaan yt-neuvotteluja, joita yliopistotyönantaja perustelee kulujen pienentämistarpeella, mutta myös organisaatiouudistuksilla! Sadat yliopistotyöntekijät ovat olleet irtisanomisuhan alla, kymmeniä on irtisanottu ja parhaillaan odotetaan Oulun yliopiston 1700 työntekijää koskevien yt-neuvottelujen tulosta. Ja mikä tulee olemaan tilanne tulevina vuosina, kun yliopistoindeksi puolitetaan. Rahoituspäätökset tulevat vaikuttamaan yliopistotyöntekijöiden työsuhteisiin, erityisesti yliopistojen ydintoimintaa tekevien määräaikaisten tutkijoiden ja opettajien tulevaisuus on entistä epävarmempi. Kuinka moni tutkimusprojekti jää käynnistymättä ja tutkijan vakanssi täyttämättä laitosten ja yksiköiden heikentyvän taloudellisen tilanteen vuoksi? Kuinka moni määräaikainen työsuhde loppuu kaikessa hiljaisuudessa tutkijan jäädessä yksin selviytymään työttömyydestä?

  3. Samaan aikaan kun tutkimus- ja opetushenkilökunnan määrä ei ainakaan tule kasvamaan, hallitus kaavailee yliopistojen hakijasuman purkamista lisäämällä aloituspaikkoja määräaikaisesti tulevaisuuden kannalta oleellisilla aloilla vuosina 2014-2015. Yhtälö ei lupaa hyvää työssäjaksamisen, työhyvinvoinnin eikä työ- ja oppimistulosten näkökulmasta.

  4. Työttömyysjaksot ovat valitettavan tyypillisiä tutkijanuralle. Riihen päätösten mukaisesti myös työttömät kantavat vastuun valtionvelasta ansiosidonnaiseen tehtävällä 50 miljoonan leikkauksella samalla kun työvoimapolitiikan rahoituksesta napsaistaan saman verran. Työttömän tieteentekijän toimeentulo ja TE-palvelut tuskin paranevat näiden päätösten seurauksena.  

Kun hallituksen riihen tulosta katsoo, tulee mieleen, pitäisikö etymologiasta kuitenkin ammentaa toiset sanat - väsyneen harmaa, nuutunut - kuvaamaan nykyriihtä, sen verran ikäviä riihen päätökset ovat yliopistojen ja tieteentekijöiden näkökulmasta katsottuna.

 


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi