Blogi

Tieteentekijöiden liiton aktiivitoimijat kirjoittavat blogeja ajankohtaisista yliopisto- ja tutkimusasioista.
21.10.2015 9.12

Työsuojelun merkitys korostuu yt-tilanteissa

Mia Weckman

Työyhteisö kokee irtisanomiseen johtaneet yhteistoimintaneuvottelut raskaiksi.Työntekijöiden vähentämistilanteessa työkuormat voivat muodostua kohtuuttomiksi jäljelle jääville työntekijöille.Työturvallisuuslaki edellyttää, että työnantaja huolehtii työntekijöiden jaksamisesta ja selviytymisestä kasvaneen työmääränsä kanssa. Työsuojelun tärkeydestä kirjoittaa Tieteentekijöiden liiton lakimies Mia Weckman. 


Työsuojelu voidaan määritellä lakiin perustuvaksi toiminnaksi, jonka tarkoituksena on suojella työntekijää työstä johtuvilta tapaturmilta ja terveydellisiltä vaaroilta, erityisesti ammattitaudeilta. Uudemman määrittelyn mukaan tavoitteena on myös hyvä työympäristö, joka käsittää työturvallisuuden ja terveyden lisäksi myös henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin.

Henkinen työsuojelu ei muodosta lainsäädännössä tai muutenkaan yhtä selväpiirteistä kokonaisuutta. Voidaan sanoa, että kysymys on työsuojelun kokonaisuuden osasta, joka käsittää muiden kuin fyysisten, kemiallisten ja biologisten vaarojen ja haittojen torjumista. Työsuojelun toteuttamisen näkökulmasta ei ole tarkoituksenmukaista jakaa työsuojelua osiinsa, vaan päinvastoin se tulee ymmärtää sisällöllisesti laajana.

Työturvallisuuslain 13 § mukaan työn suunnittelussa ja mitoituksessa on otettava huomioon työntekijöiden fyysiset ja henkiset edellytykset, jotta työn kuormitustekijöistä työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle aiheutuvaa haittaa tai vaaraa voidaan välttää tai vähentää. Työturvallisuuslain 28 § mukaan jos työntekijän todetaan työssään kuormittuvan hänen terveyttään vaarantavalla tavalla, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi.

Työntekijöiden vähentämistilanteessa työkuormat voivat muodostua kohtuuttomiksi jäljelle jääville työntekijöille. Rekrytointikiellon vuoksi uutta työvoimaa ei voida palkata esimerkiksi yhteistoimintaneuvottelun aikana, jolloin muut työntekijät voivat tilapäisesti ylikuormittua. Yhteistoimintaneuvottelun päätyttyä, kun työntekijöitä on irtisanottu, osa näiden irtisanottujen tehtävistä yleensä siirtyy muille työntekijöille. Tästä voi aiheutua huomattavaakin kuormitusta, jota työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus seurata ja tarkkailla. Työturvallisuuslaki siis selkeästi edellyttää, että työnantaja huolehtii työntekijöiden jaksamisesta ja selviytymisestä esimerkiksi kasvaneen työmääränsä kanssa. Työyhteisö lisäksi kokee irtisanomiseen johtaneet yhteistoimintaneuvottelut lähtökohtaisesti aina raskaiksi, mikä voi itsessään aiheuttaa stressiä ja kuormittumista työntekijöissä. 

Työpaikan työsuojeluorganisaatio on erityisellä koetuksella yt-aikana. ”Rauhan aikana” luodut hyvät yhteistoiminnan ja työsuojelun yhteistoiminnan rakenteet ja käytännöt ovat elintärkeitä vaikeina aikoina ja työsuojelutoimintaan panostaminen maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin tällaisissa tilanteissa.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi


Nimimerkki
Otsikko
Kommentti *
Älä täytä
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
Ei kommentteja