Blogi

Tieteentekijöiden liiton aktiivitoimijat kirjoittavat blogeja ajankohtaisista yliopisto- ja tutkimusasioista.
24.11.2017 9.36

Valonkajoa hämärässä marraskuussa

Antero Puhakka

Merkittävä epäkohta EU/Eta-maiden ulkopuolelta tulevien tutkijoiden kohtelussa on poistumassa. Vielä nyt tilanne on sellainen, että väitellyt tutkija ei ole saanut vuoden mittaista oleskelulupaa työnhakua varten, kun tohtorin tutkinto on valmistunut. Tutkijat, opiskelijat ym. -direktiivin muutos antaa EU/Eta-maiden ulkopuolelta lähtöisin oleville opiskelijoille ja tutkijoille mahdollisuuden jäädä Suomeen vuoden ajaksi työn etsimistä tai yrityksen perustamista varten. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2016/801/EU) on Suomessa saatettava voimaan 23.5.2018 mennessä. Tätä koskeva hallituksen esitys tultaneen lähettämään lausunnolle vielä tämän syksyn aikana.


Tiedemaailmaa koskevassa kansainvälistymiskiimassaan Suomi on pyrkinyt aktiivisesti houkuttelemaan ulkomaisia osaajia yliopistoihimme. Yliopistojen toimia kansainväliseen rekrytointiin on vauhditettu antamalla yliopistoille rahaa ulkomaalaisten tuottamista tutkinnoista sekä ulkomaisesta opetus- ja tutkimushenkilöstöstä. Edellisellä tulossopimuskaudella yliopistoja palkittiin vielä ulkomaalaisten suorittamista tohtorintutkinnoista, mutta uudessa mallissa ainoastaan maisterintutkinnot ovat vaikuttavia.

Yliopistoilla on siten taloudellisia kannustimia pyrkiä lisäämään ulkomaalaisten osuutta sekä opiskelijoissaan että henkilöstössään ja näin yliopistot ovat myös toimineet. Pääluottamusmiehenä toimiessani olen kuitenkin törmännyt suuriin ongelmiin, joita näistä toimenpiteistä on seurannut. Ongelmat ovat ilmenneet niin sanotuista kolmansista maista tulevien tutkijoiden kohdalla ja ne perustuvat oleskelulupiin liittyviin asioihin etenkin väitöskirjaa päätyönään tekevien osalta.

Yhtenä ongelmana on se, että kun yliopistot palkkaavat nuoremman tutkijan tekemään väitöskirjaa, ne eivät useimmitenkaan tee työsopimusta neljäksi vuodeksi, vaan pilkkovat tämän lyhempiin jaksoihin. (Tässä rikotaan työsopimuslakia, mutta se ei ole nyt tämän kirjoituksen aiheena.) Lyhyet määräykset tarkoittavat sitä, että Eu/Eta-maiden ulkopuolelta tulevat nuoremmat tutkijat joutuvat hakemaan oleskelulupaa useita kertoja, sillä tutkijan oleskelulupa on myönnetty työsopimuksen keston ajaksi. Väitöskirjaan liittyvien työsopimusten pätkiminen aiheuttaa siten perheelliselle henkilölle jopa useiden tuhansien eurojen kustannukset väitöskirjaprojektin aikana lupien uusimisesta johtuen. Kun otetaan huomioon nuorempien tutkijoiden erittäin heikko palkkataso, tällä on suuri taloudellinen merkitys.

Toinen erittäin iso ongelma liittyy eri oleskelulupatyyppeihin. Jos Eu/Eta-maiden ulkopuolelta tuleva henkilö tekee väitöskirjaansa opiskelijana, siis ilman työsuhdetta yliopistoon, hän on Suomessa opiskelijan oleskeluluvan turvin. Kun henkilö saa tohtorin tutkintonsa valmiiksi, hän saa uuden tilapäisen oleskeluluvan työnhakua varten yhden vuoden ajaksi. Suomessa koulutettu tohtori voi siis etsiä vuoden ajan töitä ja pyrkiä näin antamaan oman osaamisensa työmarkkinoiden käyttöön.

Kun Eu/Eta-maiden ulkopuolelta tuleva henkilö sen sijaan tekee väitöskirjaansa palkkatyössä, hänellä on työsopimuksen keston mittainen tutkijan oleskelulupa. Henkilön saadessa tohtorin tutkintonsa valmiiksi, hän ei kuitenkaan saa vuoden mittaista oleskelulupaa työnhakua varteen. Jos hänellä ei ole uutta työsopimusta tai apurahaa tiedossa, oleskelulupaa ei uusita, ja tohtori joutuu poistumaan Suomesta. Suomalainen yhteiskunta on yliopistojen kautta siis maksanut palkkaa neljän vuoden ajan, eikä tohtorinkoulutuskaan ole ilmaista, mutta väitelleelle henkilölle ei anneta edes mahdollisuutta tuoda osaamistaan suomalaisten työmarkkinoiden käyttöön. Nykyinen tilanne ei ole kenenkään edun mukainen.

Tilanne on nyt kuitenkin korjaantumassa. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2016/801/EU) on Suomessa saatettava voimaan viimeistään 23.5.2018 mennessä. Tätä Tutkijat, opiskelijat ym. –direktiiviä koskeva hallituksen esitys tultaneen lähettämään lausunnolle vielä tämän syksyn aikana. Eu/Eta-maiden ulkopuolelta lähtöisin oleville opiskelijoille ja tutkijoille tullaan antamaan mahdollisuus jäädä Suomeen vuoden ajaksi työn etsimistä tai yrityksen perustamista varten. Direktiivissä on myös muita merkittäviä parannuksia, mutta tämä oleskeluluvan myöntäminen työnhakua tai yrityksen perustamista varten on tärkein ratkaisu edellä kuvattuun akuuttiin ongelmaan.


Antero Puhakka

pääluottamusmies, Itä-Suomen yliopisto


 

 


Palaa otsikoihin | 1 Kommentti | Kommentoi

25.11.2017 16.15
Lottotyttö
Hyvä juttu
Hieno juttu ja tasapuolista kohtelua. Näin pitääkin olla. Harmi vaan, että se rahoituksen tai töiden löytäminen täällä Suomessa on tutkijoille jo ihan pelkkää arvontaa ja lottoamista. Mutta onnea matkaan, joka kymmenes tohtoriksi koulutettu saattaa joskus saada töitä!