Blogi

Tieteentekijöiden liiton aktiivitoimijat kirjoittavat blogeja ajankohtaisista yliopisto- ja tutkimusasioista.
28.5.2018 13.37

Valtion tutkijaeläke?

Elina Katainen

Apurahalla työskennelleiden tutkijoiden ongelma saattaa olla eläketurvan puuttuminen. Valtio myönsi pitkään apurahoja, joilla yksittäinen tutkija teki pahimmassa tapauksessa työtään vuosikausia. Ehkä valtio voisi vastaavasti säätää lain tutkijaeläkkeistä. Liittoon on kantautunut niin ikään tietoa Kulttuurirahaston myöntämästä yliopisto-osuudesta, jossa maksajaksi on joutunut tutkija, jonka tiedekunta tai yliopisto ei peri korvausta työhuoneesta tai -välineistä.

Moni tutkija on työskennellyt apurahan turvin jopa vuosikausia ennen vuoden 2009 lakiuudistusta, joka takasi tutkijoille ja taiteilijoille eläkkeen ja muita etuja. Apurahoja myönsi muiden ohella valtio, esimerkiksi opetusministeriö jakoi rahaa historiantutkimukseen. MYEL-vakuutuksella apurahansaajat pääsevät nykyään työeläkevakuutusturvan lisäksi heille vahvistetun työtulon perusteella myös sairausvakuutuslain mukaisten ansiosidonnaisten päivärahaetuuksien ja Kansaneläkelaitoksen kuntoutusrahan piiriin.

Mela-turvan ulkopuolelle jääneitä tutkijoita on ollut ja on myös liiton jäsenistössä. Apurahavuosien takia eläkekertymä saattaa olla todella pieni. Olisi kohtuullista, että tälle joukolle myönnettäisiin valtion taiteilijaeläkettä vastaava tutkijaeläke.

Taiteilijaeläkkeen saajan tulee olla vähintään 60-vuotias tai pysyvästi työkyvytön, minkä lisäksi hänen tulee asua tai olla asunut pysyvästi Suomessa. Eläke myönnetään tunnustukseksi ansiokkaasta toiminnasta luovana tai esittävänä taiteilijana.

Vastaavasti tutkijaeläke voitaisiin myöntää tunnustukseksi ansiokkaasta tutkimustoiminnasta. Eläkkeiden jakaminen perustuisi vertaisarviointiin. Tällöin tarvittaisiin taho, joka arvioisi hakijoiden tutkimustyötä, samoin eläkkeistä päättävä elin.

Keva maksaa kuukausittain taiteilijaeläkettä runsaalle tuhannelle taiteilijalle. Menoerä ei siten ole merkittävä. Myönnettävän eläkkeen suuruuteen vaikuttavat hakijan eläketulot ja muut pysyvät tulot. Jos nämä kansaneläkettä lukuun ottamatta ovat alle 1 328,69 euroa kuukaudessa (2017), voi saada täyden eläkkeen. Jos tulot ovat 1 328,69−2 657,38 euroa kuukaudessa (2017), voi saada osaeläkkeen. Hakijalle, jonka tulot ovat tätä suuremmat, ei voida myöntää taiteilijaeläkettä.

Suomen valtio myönsi ensimmäiset taiteilijaeläkkeet 1830-luvulla. Saajia olivat muun muassa kirjailija J. L. Runeberg ja taidemaalari Magnus von Wright. Nykyiset eläkkeet perustuvat lakiin ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä. Vastaava laki voitaisiin säätää tutkijoille.

Liiton tietoon on myös tullut tapaus, jossa tutkija työskentelee Suomen Kulttuurirahaston myöntämällä apurahalla. SKR:n apurahat sisältävät yliopisto-osuuden, joka tutkijan tulisi maksaa tiedekunnalle, jossa hän tekee työtänsä. On kuitenkin tiedekuntia ja yliopistoja, jotka eivät peri maksuja apurahalla työskenteleviltä tutkijoilta. Onko tällöin reilua, että yliopisto vaatii tutkijalta osan tämän saamasta apurahasta? Jos osuutta ei joudu maksamaan, pitäisikö apurahan olla pienempi. Mikä olisi oikeudenmukainen ratkaisu ongelmaan?

 

 


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi