Blogi

Tieteentekijöiden liiton aktiivitoimijat kirjoittavat blogeja ajankohtaisista yliopisto- ja tutkimusasioista.
17.3.2017 14.15

Naisten akateemiset urat

Elina Katainen

Naisten akateeminen urakehitys on ollut verkkaista ja keskiansiot ovat alemmat kuin miehillä. Yliopistojen uudet rekrytointitavat ja urapolut näyttäisivät sosiaali- ja terveysministeriön hiljattain julkaiseman, tasa-arvoa tarkastelevan väliraportin mukaan mahdollistavan naisten syrjinnän tenure track -tehtävissä ja kutsumenettelyissä. Tieteentekijöiden liiton asiamies Elina Katainen kirjoittaa yliopistojen tasa-arvotilanteesta.

Naisten akateeminen urakehitys on ollut verkkaista, vaikka oikeus suorittaa ylioppilastutkinto ja opiskella erivapaudella yliopistossa myönnettiin jo vuonna 1870. Yliopistovirat avautuivat naisille sata vuotta sitten, 1916, ja ensimmäinen naispuolinen professori, historioitsija Alma Söderhjelm nimitettiin henkilökohtaiseen ylimääräiseen lahjoitusvirkaan Åbo Akademihin vuonna 1927. Lahjoittaja oli turkulainen kauppaneuvoksetar Ellen Dahlström.

Naisten osuus väitelleistä alkoi nousta voimakkaasti vasta 1980-luvulla, ja 2000-luvun alussa tohtorintutkinnon suorittajista 40 prosenttia oli naisia. Viisi vuotta myöhemmin osuus oli jo lähes sama kuin miehillä, ja nykyisin hienoinen enemmistö tohtoroituneista on naisia. Siksipä onkin kiinnostavaa lukea naisten urakehityksen näkökulmasta sosiaali- ja terveysministeriön hiljattain julkaisemaa väliraporttia Valtioneuvoston selonteko naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta, jossa kartoitetaan myös yliopistojen tilannetta. Raportin mukaan alemmissa opetus- ja tutkimustehtävissä miehiä ja naisia on suhteellisen tasaisesti, kuten voi olettaakin väittelytilastojen pohjalta. Tämän jälkeen naisten eteneminen vaikeutuu, ja professorikunnassa naiset ovat selkeä vähemmistö: opetushallinnon uusimpien tilastojen mukaan osuus oli 31 prosenttia vuonna 2016. Lisäksi yliopistojen uudet rekrytointitavat ja urapolut näyttäisivät väliraportin mukaan mahdollistavan naisten syrjinnän myös alemmilla uraportailla. Vuosien 2010–2014 aikana naisten osuus tenure track -tehtäviin valituista oli 28 prosenttia ja kutsumenettelyllä täytettyihin tehtäviin valituista noin 24 prosenttia. Näitä tilastoja olisi syytä ruotia tarkemmin ja selvittää valintaprosesseja.

Väliraportti kertoo edelleen, että miesten keskiansiot ylittivät yliopistoissa naisten ansiot sekä muussa henkilöstössä että opetus- ja tutkimushenkilöstössä. Jälkimmäisessä naisten keskiansio oli 91 prosenttia miesten keskiansiosta vuonna 2014. Tämä todentui myös Tieteentekijöiden liiton edellisessä, vuonna 2013 tehdyssä jäsenkyselyssä, jossa sukupuolten välinen palkkaero osoittautui merkittävän suureksi. Syksyllä 2016 tehdyn jäsenkyselyn tulokset julkistetaan kesäkuussa, jolloin selviää, ovatko erot säilyneet.

Palkkaeroihin voisi parhaiten vaikuttaa vahvistamalla yliopistojen luottamusmiesten asemaa. Akavan, SAK:n ja STTK:n vuonna 2016 laatiman Tasa-arvo-oppaan mukaan työpaikan tasa-arvosuunnitelman tulisi sisältää muun ohella sukupuolittainen erittely sijoittumisesta eri tehtäviin sekä koko henkilöstöä koskeva palkkakartoitus naisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista palkanosittain ja palkkaeroista. Tasa-arvosuunnitelma tulisi tehdä henkilöstön edustajan kanssa, tämän olisi saatava riittävät tiedot ja olla myös mukana selvittämässä palkkaerojen syitä. Samaa painottaa ja käytännön ohjeita tarjoaa Milja Saari Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan vuonna 2016 julkaisemassa tietokirjassa Samapalkkaisuuden politiikka.

Jyväskylässä toteutetun Työurat yliopistoissa -hankkeen vuonna 2016 ilmestyneessä loppuraportissa todettiin akateemisen uran olevan polarisoitumassa, ja yliopistojen henkilöstöpolitiikan ja käytänteiden tukevan prosessia. Sukupuolten välillä tapahtuva polarisaatio ilmeni tässäkin hankkeessa naisten alempina palkkoina kaikilla uratasoilla ja aliedustuksena professorin tehtävissä. Naiset työskentelivät lisäksi miehiä useammin määräaikaisissa työsuhteissa. Melan tilastoista selviää, että sen vakuuttamista tieteellisen apurahan saajista naisten osuus oli hieman yli 57 prosenttia vuoden 2016 lopulla. Apurahalla työskentelevien tieteentekijöiden työtulo oli vuonna 2015 miehillä 23 193 euroa ja naisilla 22 670 euroa.

Työurat yliopistoissa -hankkeessa arvioitiin, että naisten uriin vaikuttavat ennen muuta perhevapaat, jotka katkovat uria ja hankaloittavat kansainvälistä liikkuvuutta. Perhevapailla ollessaan naiset saattavat jäädä jälkeen tavoitteistaan, ja uran katkokset vaikuttavat rahoituksen saamiseen ja verkostoitumiseen. Vanhempainvapaista on keskusteltu viime aikoina runsaasti, ja niin tutkimuslaitokset, järjestöt kuin puolueet ovat hahmotelleet järjestelmän uudistamista, yleisimmin suuntaan, jossa molemmat vanhemmat käyttäisivät entistä tasaisemmin vapaita. Myös Akavalta on kevään aikana tulossa oma ehdotus, joka perustuu niin kutsuttuun 6+6+6-malliin. Keskeinen tavoite siinä on tasa-arvoisempi ja myös perheen kannalta joustavampi työelämä.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja