Tiedotteet

17.8.2016 11.05

Ehdokkaat Vuoden tieteentekijäksi ja tieteenteoksi

Tieteentekijöiden liitto valitsee vuosittain Vuoden tieteentekijän tai Vuoden tieteenteon. Nyt ehdokkaina on kaksi Vuoden tieteentekijää ja yksi Vuoden tieteenteko -kandidaatti. Liiton hallitus päättää valinnasta, joka julkistetaan myöhemmin syksyllä.

Ehdokkaat Vuoden tieteentekijäksi

Anna Maria Pirttilä

Pirttilä Anna Maria kuvapieni-4

-    dosentti, yliopistotutkija, Oulun yliopiston Genetiikan ja fysiologian yksikkö

Pirttilä on monitieteinen tutkija, joka yhdistää johtamassaan tutkimusryhmässä molekyylibiologista, kasvi- ja mikrobiologista osaamista soveltavaan lääketieteelliseen ja ympäristöalan tutkimukseen. Pätkärahoituksista huolimatta Pirttilä on pystynyt tekemään tutkimusryhmänsä kanssa pitkäjännitteistä tutkimusta, joka on johtanut myös tulosten tuotteistamiseen ja alkavaan yritystoimintaan.

Pirttilä on tutkinut kasvien ja mikrobien välisiä vuorovaikutuksia, erityisesti kasvien symbioottisia bakteereja, sekä bakteeri- ja sieniyhteisöjä erilaisissa ympäristöissä. Hänen tutkimusryhmänsä on mm. löytänyt uudenlaisen bakteerien puolustusmekanismin. Tietoa voidaan käyttää hyödyksi etsittäessä uusia antibiootteja tai lääkkeitä sellaisiin sairauksiin, jotka pohjautuvat oksidatiiviseen stressiin ja solukuolemaan.

Pirttilän tieteelliset ansiot ovat professoritasoa: hänellä on ollut tähän mennessä vastuullaan kaksi EU FP7 -projektia, hän on toiminut Suomen Akatemian rahoittamana akatemiatutkijana, ja tutkimusryhmä on hiljattain saanut kaksi TEKES:n TUTLI-rahoitusta. Pirttilä on julkaisut n. 60 referee-artikkelia (mm. alkuvuodesta 2016 erittäin arvostetuissa Nature Plants ja Nature Chemical Biology -sarjoissa) ja toimittanut kolme kirjaa, lisäksi hänellä on 7 patenttihakemusta.
Hän on hyvin verkostoitunut sekä kansallisesti että kansainvälisesti, toimien esimerkiksi Symbioosi-verkoston perustajajäsenenä ja aktiivisesti EU:n COST-projekteissa. Hänellä on runsaasti opetusvastuuta kasvibiologian kursseilla, joissa hän soveltaa uusimpia oppimismenetelmiä ja vetää mm. monitieteistä erikoiskurssia symbioosiaiheesta.

Olga Davydova-Minguet

Olga_7950

-    FT, tutkija, Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto

Olga Davydova-Minguet on väitellyt tohtoriksi 2009 Joensuun yliopistosta. Tämän jälkeen hänet valittiin Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen ensimmäiseksi tenure track-tutkijaksi. Olga Davydova-Minguet edustaa tänä päivänä vaadittavaa poikkitieteellistä tutkimusta, ja hänen vakanssinsa on osa sekä filosofisen että yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan toimintaa.

Davydova-Minguet kuuluu maahanmuuttotutkijoittemme eturiviin. Tällä hetkellä hän johtaa kahta maahanmuuttoa, mediaa ja Venäjää käsittelevää tutkimushanketta. Suomen venäjänkieliset mediankäyttäjinä -tutkimusta rahoittaa valtioneuvoston kanslia ja se valmistuu syksyllä. Hänen tutkimuksissaan käsitellään mm. työelämän prekarisoitumista, arjen epävarmistumista ja yhteisöllisyyden merkitystä erityisesti venäläisten maahanmuuttajien arjessa. Hän on kiinnostunut myös ylirajaisista muistin politiikoista.

Olga Davydova-Minguet on kysytty puhuja ja panelisti niin akateemisilla kuin käytännön läheisillä foorumeilla. Hän on toiminut pitkään mm. Joensuun Monikulttuurisuusyhdistyksen puheenjohtajana.


Ehdotus Vuoden tieteenteoksi:

Kansalliskirjaston kamppailu leikkauksia vastaan

 
Suomen hallituksen syksyllä 2015 julistamat leikkaukset yliopistosektorille aiheuttivat talven 2015-2016 aikana irtisanomisten vyöryn. Lähes tuhat ihmistä irtisanottiin, joukossa tutkijoita, opettajia, professoreja, hallinto- ja kirjastohenkilökuntaa.

Leikkaukset kohdistuivat myös Helsingin yliopistoon, minkä seurauksena myös Kansalliskirjasto joutui merkittävien leikkauksien kohteeksi. Kansalliskirjastosta aiottiin lopettaa neljännes tehtävistä, yhteensä 50 tehtävää, joista yli puolet irtisanomisilla. Kirjaston henkilökunta asettui kuitenkin vastustamaan leikkauksia Kansalliskirjaston johtajan Kai Ekholmin esimerkin mukaisesti. Ekholm kieltäytyi toteuttamasta aiottuja irtisanomisia ja arvosteli julkisuudessa kovasanaisesti sekä Helsingin yliopiston johtoa että Suomen hallitusta. Ekholm perutti irtisanomistilaisuuden vedoten irtisanomisten mahdollisiin ristiriitoihin perustuslaissa määritellyn kulttuuriperinnön turvaamisvelvoitteen kanssa. Leikkaukset olisivat vaarantaneet pitkäaikaisesti ja kasautuvasti 375 vuotta toimineen instituution toiminnan.

Ekholmille ja Kansalliskirjaston henkilökunnalle osoitettiin julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa huomattavasti tukea. Lopulta niin Helsingin yliopisto kuin opetus- ja kulttuuriministeriö taipuivat vastarinnan edessä ja Kansalliskirjaston täysimääräisiltä irtisanomisilta vältyttiin. Kansalliskirjasto kykeni aloittamaan siis toimintansa juuri remontoiduissa tiloissa riittävin resursseihin.


Palaa otsikoihin