Tiedotteet

11.8.2015

Kärkihankkeet vaatimattomia yliopistojen ja etenkin tutkimuksen kannalta

TIEDOTE 11.8.2015

HETI JULKAISTAVISSA

 

 

Professorit ja Tieteentekijät:

Kärkihankkeet vaatimattomia yliopistojen ja etenkin tutkimuksen kannalta

 

Tieteentekijöiden liiton ja Professoriliiton mielestä maanantaina julkisuuteen tulleet hallituksen kärkihankkeet näyttävät varsin vaatimattomilta yliopistojen ja tutkimuksen kannalta.

- Hallitusohjelman mukaan yliopistojen rahoituksesta aiotaan leikata yli 500 miljoonaa euroa. Olisimme odottaneet, että kärkihankkeiden kautta tähän olisi tullut kompensaatiota. Tässä mielessä kärkihankelista on pettymys, liitot toteavat.

Juha Sipilän hallitus käsitteli kärkihankkeita maanantaina strategiaistunnossaan. Hallitus nimesi viisi päätavoitetta ja 27 niihin tähtäävää kärkihanketta. Yksi päätavoitteista on osaaminen ja koulutus. Sen alla olevista kärkihankkeista kaksi liittyy yliopistoihin: nopeutetaan siirtymistä työelämään ja vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi.

Työelämään siirtymisen nopeuttamiseksi ja opiskeluaikojen lyhentämiseksi hallitus aikoo ottaa käyttöön kolmannen lukukauden. Tähän tähtää myös valintakokeiden uudistus.

Kolmas lukukausi oli esillä jo toukokuun lopussa, kun Juha Sipilä esitteli hallitusohjelmaa. Tuolloin Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto huomauttivat, että ympärivuotinen opiskelu on jo pitkään ollut mahdollista yliopistojen kesäopetusjärjestelyjen ansiosta, mutta sen laajentaminen vaatisi lisäresursseja.

- Kun kärkihankkeiden rahoituksesta päätetään budjettiriihessä, pitää opetuksen lisäämiseen saada riittävästi rahoitusta. Jos opetustarjontaa aiotaan laajentaa pysyvästi, kuten lienee tarkoitus, se olisi järkevämpää tehdä perusrahoituksen kautta. Toisaalta pitää muistaa, että opetuksen ja valintakokeiden järjestäminen ovat asioita, jotka lain mukaan kuuluvat yliopistojen autonomiaan.  

Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto ovat pettyneitä siitä, että hallitus ei pidä tiedettä ja tutkimusta kärkihankkeiden arvoisina. Kolmannen lukukauden tulo tarkoittaa myös sitä, että yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstöltä jää yhä vähemmän aikaa tutkimustyöhön.

- Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen on saanut kärkihankkeen arvon. Tutkimus- ja innovaationeuvoston mukaan Suomessa tämä yhteistyö on jo nyt paljon laajempaa kuin EU- ja OECD-maissa keskimäärin. Ennemmin olisi tullut lisätä suoraa valtion rahoitusta tutkimustoimintaan. Tässä jäämme jatkuvasti jälkeen juuri niistä maista, joihin meitä tieteen tasossa vertaillaan.

Valtion suoran tutkimusrahoituksen osuus on Hollannissa 78 %, Sveitsissä 68 % ja Tanskassa 57 %. Suomessa se on enää 44 prosenttia.

 

LISÄTIETOJA: 

puheenjohtaja Kaarle Hämeri (Professoriliitto), 040 568 4487;

puheenjohtaja Petri Koikkalainen (Tieteentekijöiden liitto), 050 544 7442

 

 

 


Palaa otsikoihin