Tiedotteet

3.3.2017 11.42

Liitto kuultavana eduskunnan sivistysvaliokunnassa yliopistolakiuudistuksen vaikutusten arvioinnista

TIeteentekijöiden iiton edustaja oli 3.3.2017 kuultavana eduskunnan sivistysvaliokunnassa yliopistolakiuudistuksen vaikutusten arvioinnista.


Vuoden 2010 alusta voimaan astuneesta yliopistolaista on nyt teetetty kaksi arviota. Jo edellisen (2012) arvioinnin jälkeen eduskunnan sivistysvaliokunta totesi, että "yliopistojen päätöksenteossa tulisi nykyistä enemmän hyödyntää yliopistoissa olevaa laajaa asiantuntemusta. Ylätason strategiset ratkaisut ja pidemmän aikavälin suunnitelmat vaativat toteutuakseen yliopistoyhteisön laajan tuen ja tavoitteiden sisäistämisen, joka saavutetaan vain riittävällä henkilöstön kuulemisella ja toimivalla yhteistoimintamenettelyllä.”

Tilanne ei ole muuttunut edellisestä vuoden 2012 arvioinnista, enneminkin kärjistynyt. Akateemisen johtamisen painopiste on siirtynyt kollegiaalisesta päätöksenteosta johtajakeskeisempään suuntaan. Loppuraportin johtopäätöksissä todetaan: ”Yliopistoyhteisön kokemusta päätöksenteosta etääntymisenä ei voi sivuuttaa pelkkänä normaalina muutosvastarintana. Yksi avainhaaste on tulevaisuudessa varmistaa yliopistoyhteisön vahvempi kokemus osallisuudesta”.

Lähes kaikissa arvioraportin väittämissä varsinkin professorien ja muun opetus- ja tutkimushenkilöstön mielipiteet yliopistolain vaikutuksista eroavat jyrkästi yliopiston johdon näkemyksistä. 

Tieteentekijöiden liitto pitää välttämättömänä, että henkilöstön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia parannetaan yliopistoja koskevassa strategisessa suunnittelussa. Yliopistojen hallinnossa tulee lisätä kollegion painoarvoa.

Yliopistolakia tulee muuttaa siten, että kollegion tehtäviin lisätään yliopiston strategian, hallituksen laatimien talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman hyväksyminen ja johtosääntöjen vahvistaminen.  


Vakavia viestejä työmotivaatiosta


Yliopistojen hallintoon liittyvien epäkohtien lisäksi arvioraportti antoi vakavaa palautetta myös yliopistotyön kuormittavuudesta, työssä jaksamisesta ja työmotivaatiosta.

Professoreista ja muusta opetus- ja tutkimushenkilöstöstä 64 prosenttia katsoi, että uudella yliopistolailla on ollut työn kuormittavuuteen erittäin tai melko negatiivinen vaikutus. 60 prosenttia heistä piti yliopistolain vaikutusta työmotivaatioon erittäin tai melko negatiivisena.

Tieteentekijöiden liitto katsoo, että yliopistojen henkilöstöpolitiikka ei ole muuttunut aikaisempaa kannustavammaksi ja palkitsevammaksi, kuten lakia uudistettaessa odotettiin. Määräaikaisia on opetus- ja tutkimushenkilöstöstä edelleenkin 70 %.

 

Rahoitus ennustettavammalle pohjalle

 

Kun yliopistot eivät uuden yliopistolain myötä ole enää tilivirastoja, on valtio ryhtynyt ohjaamaan niitä uusilla ja entistä yksityiskohtaisemmilla indikaattoreilla ja rahoitusinstrumenteilla. Tämä on johtanut rahoituksen sirpaloitumiseen ja yliopistojen sekä tutkimusryhmien taloudellisten riskien kasvamiseen.

Tutkimusrahoituksen lisääntyvä strateginen ja poliittinen ohjaus voi hämärtää rahoituspäätösten tieteellistä läpinäkyvyyttä ja politisoida tutkimusrahoitusta. Lisäksi uusien rahoitusinstrumenttien lanseeraaminen on jo merkittävästi lisännyt hallinnollista työtä rahoittajaorganisaatioissa, yliopistojen tutkimushallinnossa sekä tutkimusryhmissä.

Yliopistojen rahoitusmalli ei seuraa suoraan yliopistolaista, vaan opetus- ja kulttuuriministeriöllä on sen määrittelyssä huomattavaa toimintavapautta. Liitto pitää välttämättömänä, että yliopistojen rahoitusta ei jatkossa kehitetä pelkästään kertaluontoisten kärkihankkeiden kautta ja että yliopistoille annetaan todellinen mahdollisuus suunnitella ja kehittää toimintaansa pitkäjänteisesti. Nykyisessä järjestelmässä tämä tapahtuu parhaiten tulossopimusrahoituksen kautta. Tulossopimusrahoitusta tulee kehittää esimerkiksi ottamalla huomioon henkilöstön hyvinvointi ja osallistumismahdollisuudet.


Tieteentekijöiden liiton lausunto yliopistolakiuudistuksen vaikutusten arvioinnista


Palaa otsikoihin