Tiedotteet

24.4.2017 14.24

Miten osaamistase saadaan plussalle?

Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton kevätseminaari oli tänä vuonna otsikoitu Brain exit? Osaamisvaihtotase tasapainoon. Suomi menettää päteviä tutkijoita kiihtyvässä tahdissa. Osaamistase on selvästi miinuksella. Kevätseminaarissa puhuttiin muun muassa siitä, miten osaajista voitaisiin pitää paremmin kiinni? Onko muu maa mansikka?

Perjantaina 21. huhtikuuta pidetty seminaari kokosi Pörssitalon saliin noin 180 yliopistolaista sekä kutsuvierasta.

Puheenjohtajat Kevätseminaari 2017
Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen ja Professoriliiton puheenjohtaja Kaarle Hämeri avasivat seminaarin.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen puhui yleistä osaamisen merkityksestä. Hän myönsi, että osaamispohjassa on murenemia. Vuonna 1981 syntynyt ikäluokka uhkaa jäädä koulutetuimmaksi.

-    Tämä epätoivottu suunta on käännettävä ja osaamispohjan rapautuminen estettävä, ministeri totesi.

Grahn-Laasonen kertoi lyhyesti OKM:n kansainvälisyyden edistämisen linjaukset -raportista ja kiitteli, että liittojen edustajat olivat sen ohjausryhmässä mukana.

Aivovuotoa ministeri piti kaksijakoisena kysymyksenä.

-    On myös toivottavaa, että Suomesta lähdetään muualle, mutta tänne pitää myös olla mielekästä palata takaisin.

Hän toivoi, että hallituksen kaavailemasta ns. lippulaivaohjelmasta saataisiin apua kansainvälisten huippuosaajien rekrytoimiseen sekä siihen, että tänne olisi hyvä palata. Siihen, miten osaamistase kääntyy plussalle, on ministerin mielestä paljon merkitystä myös yliopistojen johtamiskysymyksellä.

Miten osaamista pidetään kiinni?


Tampereen yliopiston rehtori Liisa Laakso ja Varman toimitusjohtaja Risto Murto puhuivat siitä, miten osaajista voitaisiin pitää paremmin kiinni. Liisa Laakso oli ollut seminaaria edeltävänä päivänä allekirjoittamassa Tampereen korkeakoulusäätiön säädekirjaa. Korkeakoulun nimeksi on ilmeisesti tulossa Tampereen uusi yliopisto.

Liisa Laakso katsoi, että suomalaiset yliopistot ovat kansainvälisyydessä alisuoriutujia. Hän kommentoi ministerin puhetta ja toivoi, ettei suunniteltu lippulaivarahoitus kuormita entisestään hankerahan osuutta.

-    Yliopistot joutuvat tekemään enemmän ja enemmän töitä sen eteen, että ne hakevat omia rahojaan. Olin hiljattain Zürichin yliopistossa. Siellä ei panosteta varainhankintaan, koska katsotaan, että se saattaisi karsia julkista rahaa. 

Murto Kevätseminaari 2017
Oulun yliopiston hallituksen puheenjohtaja toimitusjohtaja Risto Murto.

Toimitusjohtaja Risto Murto toimii Oulun yliopiston hallituksen puheenjohtajana, mutta painotti, ettei puhu seminaarissa Oulun yliopiston edustajana. Hän katsoi, että hyviin töihin ulkomaille on hyväkin lähteä, mutta palaaminen on myös tärkeää.

-    En ole törmännyt epäoikeudenmukaisempaan organisaatioon kuin yliopisto. Ihmetyttää yliopiston itsensä rakentama kylmyys nuoria kohtaan. En voi ymmärtää henkilöstörakennetta, jossa 60-70 % on määräaikaisissa tehtävissä. Insinööritoimistossakaan ei ole kolmeksi vuodeksi tilauskantaa ja silti työntekijöitä ei pidetä määräaikaisina.

Rehtori Liisa Laakso oli Risto Murron kanssa samaa mieltä siinä, että yliopistot menettävät pätkänimitysten vuoksi menettävät osaajia.

Osaajista talouskasvua


Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Anni Huhtala ja professori Otto Toivanen selvittivät tutkimusten valossa, miten osaajista syntyy talouskasvua.

-    Sekä hyvä peruskoulutus ja huippuihin panostaminen edistävät kasvua, vakuutti Anni Huhtala.

Osaamisella ja politiikalla voi vaikuttaa kasvuun. Suomesta on muutettu työn perässä ulkomaille ennenkin, mutta nyt on Anni Huhtalan mielestä uutta se, että muuttajat ovat yleensä korkeasti koulutettuja.

Otto Toivanen toimii professorina sekä Aalto-yliopistossa että Leuvenin yliopistossa.

-    Tuottavuus on ymmärretty väärin pääministeritasoa myöten. Tuottavuus ei synny siitä, että tehdään enemmän tunteja vaan siitä, että saadaan enemmän aikaan.

Toivanen osoitti kiinnostavien kuvioiden avulla, kuinka koulutus on ratkaisevassa roolissa. Perhetaustalla ja älykkyysosamäärällä on merkitystä, mutta koulutus jyllää yli niiden. Toivasen mukaan kehitys edellyttää, että kyvykkäimmät hakeutuvat keksijöiksi.

Muu maa mansikka?


Seminaarin lopuksi kuultiin kahden professorin näkemyksiä siitä, onko muu maa mansikka. Juhana Aunesluoma toimii tutkimusjohtajana Helsingin yliopistossa sekä vierailijaprofessorina Minnesotan yliopistossa. Arvostettu kantasolututkija Outi Hovatta on toiminut professorina Karoliinisessa instituutissa ja nyt vierailijaprofessorina Nova Southeastern Universityssä Floridassa.  

Aunesluoma Kevätseminaari 2017
Tutkimusjohtaja Helsingin yliopistossa ja vieraileva professori Minnesotan yliopistossa, Juhana Aunesluoma.


Aunesluoma piti normaalina, että tutkijat hakevat parhaita paikkoja tehdä tutkimustyötä. Toimintakulttuureilla on merkitystä.

-    USA:ssa viehättää inhimillisen pääoman läsnäolo. Lisäksi siellä ollaan allergisia organisaatioiden jatkuvalle muuttamiselle.
-    Suomalaisessa yliopistossa tuntuu siltä, että tutkimus ja opetus eivät ole enää pääasia, Aunesluoma sanoi.

Outi Hovatta joutui Suomessa työskennellessään kokemaan resurssien vähäisyydestä johtuvaa keskinäisen kateuden ja kyräilyn ilmapiiriä. Tästä syystä hän päätti lähteä muualle.

-    Karoliinisessa instituutissa katsotaan tutkimustuloksia ennen kuin tuomitaan ihmistä.

Hovatta kertoi myös siitä, että kaksi hänen tutkijatytärtään ovat olleet kovin pahoillaan ”kaiken maailman dosentit” -heitoista. Sellaiset eivät luo Suomesta mielikuvaa tutkimusystävällisenä maana.


Teksti ja kuvat: Kirsti Sintonen

Kevätseminaarin tallenteen voi katsoa verkossa.
    

 


Palaa otsikoihin