Tiedotteet

6.5.2015

Puolueiden vastauksia hallitustunnustelijan kysymykseen nro 9

Hallitustunnustelija Juha Sipilä teki puolueille 15 kysymystä. Yksi kysymyksistä käsitteli koulutusasioita: 9. Millä keinoilla parantaisitte koulutusta ja osaamista sekä edistäisitte uusien oppimisympäristöjen syntymistä?

Ohessa koontia puolueiden kirjauksista, jotka vastauksen nro 9 kohdalla käsittelivät korkeakouluja ja tutkimusta.  

 

Keskusta:

Suomalaisen koulutuksen kansainvälistymistä sekä koulutusvientiä on edistettävä. Koulutusviennin esteet on poistettava muun muassa sallimalla lukukausimaksut EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille.
 
Koulutusta on uudistettava erilaisin kokeiluin.  Ensi vaalikaudella mahdollisia kokeiluja voisivat olla esimerkiksi venäjän kielen opiskelu B-kielenä Itä-Suomessa, ympärivuotisen tai ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun mahdollistaminen sekä perusopetuksen koulupäivän rakenteen uudistaminen. Lukiokoulutusta uudistetaan kokeilujen kautta.
 
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön esteet on poistettava. Keskustan eduskuntaryhmän tavoitteena on tutkimus- ja innovaatiopanosten määrän tuntuva lisääminen. Yrityksillä on oltava verotuksellisia sekä muita kannusteita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä korkeakoulujen kanssa tehtävään yhteistyöhön.

 

Kokoomus:

Suomen menestys perustuu sivistykseen ja korkeaan osaamiseen. Suomalaisten osaaminen on käännettävä uuteen nousuun. Onnistuminen edellyttää monia toimia ja panostuksia koulutukseen aina varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle ja koko elämän mittaiseen oppimiseen.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä ei halua leikata koulutuksesta. Päinvastoin, tarvitaan uusia investointeja koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin.

Innovaatiouudistuksella voidaan parantaa yliopisto-opetuksen ja tutkimuksen laatua ja lisätä yliopistojen kansainvälistymistä. Vahvistetaan tutkimustulosten kaupallistamista. Yliopistoja on vahvistettava merkittävällä lisäpääomituksella, jonka ehtona on yksityinen rahoitus. Yksityishenkilöiden lahjoituksista korkeakouluille tulee tehdä verovähennyskelpoisia ilman ylärajaa. Koulutusviennin esteitä on raivattava ja tehtävä koulutuksesta vihdoinkin vientivaltti.

Ammattikorkeakoulujen alueellista vaikuttavuutta ja työelämän kehittämistehtävää on vahvistettava.

Luodaan kannusteita korkeakoulujen profiloitumiselle. Tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyötä ja työnjakoa pitää kehittää. Opintojen läpäisyyn liittyviä ongelmia on poistettava. Korkeakoulujärjestelmän kykyä reagoida maailman nopeaan muutokseen on parannettava.

Suomen tutkimus- ja innovaatioympäristö tulee uudistaa luovaksi ja kasvua ruokkivaksi. Tutkimus- ja innovaationeuvosto tulee uudistaa siten, että se kykenee valtioneuvoston asiantuntijaelimenä parantamaan innovaatiojärjestelmän ohjattavuutta ja sisäisiä painopistesiirtoja.

 

SDP:

SDP pitää tärkeänä, että kansallisen osaamispohjan vahvistaminen nostetaan keskeiseen asemaan hallitusohjelmassa sekä hallituksen työssä tulevalla vaalikaudella.

Korkeakoulutuksen läpäisyä tulee tehostaa opintoja sujuvoittamalla ja tarjontaa lisätä hakijasumaa purkamalla siten, että suomalaisten suhteellinen asema koulutettuna kansakuntana keskeisiin verrokkimaihin verrattuna vahvistuu. Avointa väylää on kehitettävä vaihtoehtoisena tapana suorittaa korkeakoulututkinto. Lainsäädännölliset esteet korkeakoulujen yhteistyön lisäämiseltä tulee poistaa.

Aikuisten osaamisperustaa tulee vahvistaa erityisesti työuran aikaista koulutusta kehittämällä. Erityinen kohderyhmä ovat ilman tutkintoa olevat aikuiset, joiden työttömyysriski on suurin.

Koulutusvientiä tulee edistää tehokkain toimenpitein.

 

Perussuomalaiset:

– Arvioidaan päätösten kokonaisvaikutukset paremmin ennen päätöksentekoa
– Koulutuksen rahoituksesta ei pidä leikata vaan rahoitukseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä

– Kansallisen digistrategian luominen
– Koulutuksen alueellisen tasa-arvon turvaaminen
– Huolehditaan mm. alanvaihtajien kouluttautumismahdollisuuksista sekä jatko- ja täydennyskoulutuksesta. Varmistetaan sujuvat opintopolut, jotta kouluasteelta toiselle siirtyminen sujuu joustavasti.
– Koulutuksen sisällössä huomioidaan paremmin työelämälähtöisyys

– Edistetään kieliosaamisen monipuolisuutta mm. ruotsin kielen vapaaehtoisuudella koulutuksen eri tasoilla
– Edistetään mahdollisuutta korkeakouluopintojen suorittamiseen myös kesällä
– Taataan riittävät resurssit perustutkimukseen

 

Vihreät:

Vihreiden mielestä koulutuksesta leikkaaminen on tullut tiensä päähän. Vain riittävillä resursseilla saadaan koulutuksesta osaamista ja hyvinvointia luova Suomen menestyksen tae. 

Maksuton koulutus on kansallinen ylpeys, joka mahdollistaa sen, että kaikki kyvyt saadaan käyttöön. Lukukausimaksuja ei tule ottaa käyttöön ulkomaalaisille opiskelijoillekaan. Se ei toisi helpotusta korkeakoulujen talouteen, vaan kaventaisi korkeakoulujemme kansainvälisyyttä. Meidän ei kannata sulkea ovia muualta tulevalta lahjakkuudelta. 

Suomalaisen huippuosaamisen kehittämiseksi tärkeintä on taata korkeakoulujen henkilökunnalle rauha tehdä varsinaista työtään. Tiede tarvitsee pitkäjänteisyyttä ja vakaata rahoitusta. Perustutkimuksen arvostusta ja sen resursseja korkeakouluissa on kohennettava, sillä sen pohjalta myös soveltava tutkimus ja innovaatiot syntyvät. Paras tapa ottaa tutkimuslaitokset korkeakoulut mukaan nostamaan Suomea kuntoon on panostaa julkiseen tutkimus- ja kehitystyön rahoitukseen yhteistyössä yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa.

 

Vasemmistoliitto

Toisen asteen ja korkea-asteen opinto-ohjausta tulisi kehittää ja vahvistaa valtionrahoitukseen liittyvien kannustimien kautta. Panostukset opinto-ohjaukseen nopeuttavat oppimispolkuja ja vähentävät alanvaihtajia. Vaikka opintopolkuja voi nopeutta, pitää Vasemmistoliitto kuitenkin mahdollisuutta elinikäiseen oppimiseen ja alan vaihtamiseen keskeisenä koulutuspoliittisena ja työmarkkinoita palvelevana tavoitteena. Opintoalan vaihtamiseen liittyvät esteet on purettava ja on pidättäydyttävä uusien esteiden luomisesta.

Elinikäisen oppimisen idean mukaisesti on tuettava erilaisia vaihtoehtoja osaamisen kehittämiseen, myös koulutuksen ulkopuolella. Uusia oppimisympäristöjä vahvistetaan kansallisten Massive Open Online Course (MOOC)-verkkokurssien käyttöä kehittämällä ja laajentamalla, niin toisella asteella, korkeakouluissa kuin vapaan sivistystyön puitteissa.

Opintotukea pitää kehittää opintorahapainotteisuuden pohjalta. Koulutus säilytetään maksuttomana kaikilla koulutusasteilla, myös EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille.


RKP:

Tulevalla hallituskaudella on erityisesti panostettava peruskoulutuksen laatuun ja oppimisympäristöön.

Edistetään uusien oppimisympäristöjen käyttöönottoa. Digitaalisten työvälineiden käyttöönottamista koulutuksessa on tuettava ja oppilaille on taattava yhdenvertaiset mahdollisuudet hyödyntää uuden tekniikan tuomat mahdollisuudet. Tämä edistää myös mahdollisuuksia tarjota etäopetusta.

Opiskeluajan lyhentämiseksi kehitetään opintojen opinto-ohjausta ja ympärivuotisia opiskelumahdollisuuksia. Saman tavoitteen saavuttamiseksi nopeutetaan työmarkkinoille siirtymistä vahvistamalla kandidaattitutkinnon asemaa.

Tiivistetään ja tehostetaan yhteistyötä korkeakoulujen välillä - myös kansainvälisesti - yhä paremman laadun saavuttamiseksi. Koulutuksen sisältö on suunniteltava siten, että aikuis- ja jatkokoulutuspalvelut vastaavat työmarkkinoiden tulevia tarpeita.

 

Kristillisdemokraatit:

Koulutuksen taso on pidettävänä korkeana peruskoulusta korkea-asteelle. Rakenteita uudistetaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita ja peruskoulusta huolehditaan laadukkaana lähipalveluna.

Koulutuspaikkojen ja koulutussisältöjen tulee vastata yhä paremmin tulevaisuuden työelämän tarpeisiin niin ammatillisessa koulutuksessa kuin korkea-asteella. Korkeakoulujen yhteistyötä sekä elinkeinoelämän että julkisen sektorin toimijoiden kanssa on lisättävä. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä tulee vahvistaa duaalimallin puitteissa. Korkeakoulujen kesken on tarpeen koordinoida erikoistumista ja työnjakoa, maakuntien korkeakoulut säilyttäen.

Valmistumisen nopeuttamiseksi korkeakoulujen kurssitarjontaa tulee joustavoittaa, samoin opintopolkuja ammattikorkeakoulun ja yliopiston välillä. Varsinkin teknisillä aloilla on lisättävä yrittäjyysvalmennusta sekä yhteistyötä yritysmaailman ja erityisesti innovatiivisten pk-yritysten kanssa.

 

 

 

 

 


Palaa otsikoihin