Tiedotteet

20.4.2018

Puoluekysely: Yliopistojen määrä on sopiva, duaalimallin jatkolle puolto

TIEDOTE

JULKAISTAVISSA PE 20.4. KLO 13.15

 

Puoluekysely: Yliopistojen määrä on sopiva, duaalimallin jatkolle puolto

 

Puolueiden aktiivit pitävät yliopistojen nykyistä määrää (14) sopivana. Tätä mieltä on 72 % Tieteentekijöiden liiton ja Professoriliiton teettämään puoluekyselyyn vastanneista. Jokaisesta puolueesta selvä enemmistö tukee nykyisten yliopistojen olemassaoloa – vain 18 % tekisi karsintaa. Eniten määrän vähentämiseen näyttää olevan halua kokoomuksen (35 %) ja sinisten (33 %) parissa sekä vähiten keskustan (14 %), vihreiden (12 %), kristillisdemokraattien (12 %) ja vasemmistoliiton (7 %) joukossa.

Ne, jotka katsoivat, että yliopistojen määrä on sopiva, pitivät koulutusta koko Suomen voimavarana ja kannattivat nykyistä määrää nimenomaan alueellisen tasa-arvon näkökulmasta. Ne vastaajat, jotka vähentäisivät yliopistoja, halusivat lisää erikoistumista ja karsisivat etenkin hallinnosta.

Myös ammattikorkeakoulujen määrää (25) pidetään Suomeen sopivana: tätä mieltä on kaksikolmasosaa vastanneista. Yhtä suuri osuus kuin yliopistojen kohdalla (18 %) vähentäisi myös ammattikorkeakouluja. Kokoomuksen väestä 36 % katsoo, että ammattikorkeakouluja on nykyisellään liikaa. Perussuomalaisista 31 % näkisi niitä Suomessa enemmänkin.

Puolueiden poliittiselle kentälle suunnatun kyselyn tuloksia julkistettiin perjantaina Helsingissä Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton kevätseminaarissa Yliopistoista Suomen parhaita työpaikkoja.

 

Erikoistumista lisää – entä kilpailu?

Kyselyssä tiedusteltiin myös yliopistojen erikoistumisen tarpeellisuudesta. ”Suomalaisten yliopistojen tulisi tulevaisuudessa erikoistua ydinosaamisaloihinsa ja karsia päällekkäisiä koulutus- ja tutkimusaloja” -väitteen kanssa oli täysin tai osittain samaa mieltä kaksikolmasosaa vastaajista. Neljännes oli täysin tai jokseenkin eri mieltä.

Erikoistumista ja alojen karsintaa haluavat eniten perussuomalaisten (84 %), kokoomuksen (79 %), ruotsalaisen kansanpuolueen (78 %) aktiivit sekä vähiten vihreät (40 %) ja vasemmistoliittolaiset (45 %).

- Koulutus- ja tutkimusalojen karsimisinto hieman yllätti. Yleensä kilpailua halutaan edistää, miksi tässä ei katsota, että tieteellinen kilpailu on eduksi? Monilla koulutus- ja tutkimusaloilla on jo nyt eri yliopistoissa hyvin erilaiset painotukset, toteaa Professoriliiton puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto.

Toisaalta puolueaktiiveista 55 % tuki väitettä ”maamme yliopistoverkon alueellinen kattavuus on tärkeämpää kuin keskittämisellä saatu huippututkimus”. Tästä oli eri mieltä 30 % vastaajista.     

 

Duaalimallille edelleen puolto

Suomalainen korkeakoulujärjestelmä perustuu duaalimalliin, jossa yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on erilaiset tehtävät. Puolueaktiiveista 56 % näki duaalimallin korkeakoulupolitiikan kulmakivenä myös tulevaisuudessa. 22 % oli tästä eri mieltä. Duaalimallin kohtalosta ei ollut puolueiden välillä suuria eroja.

Peräti 84 % toivoi lisää opetusyhteistyötä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välille. Tätä onkin jo lisätty mm. yliopistolain muutoksilla.

 

Lisää vakinaisia työsuhteita

Opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla laaditun korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 tavoitteena on, että korkeakoulut ovat Suomen parhaita työpaikkoja. Puoluekyselyn lopussa oli pari väittämää henkilöstön asemasta. Toinen liittyi määräaikaisten isoon osuuteen ja toinen rahoitukseen.

Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstöstä on 70 % määräaikaisissa työsuhteissa. Puolueaktiiveista sama prosenttiosuus (70 %) haluaisi kasvattaa vakinaisten työsuhteisen osuutta. 

”Yliopistojen rahoitusta tulee kasvattaa, jotta pystyisimme kilpailemaan kansainvälisesti parhaista tutkijoista” -väitettä tuki 76 % vastaajista. 

- Näiden vastausten valossa puolueväki näyttää ymmärtävän hyvin rahoituksen merkityksen parhaan yliopistotyöpaikan menestystekijänä. Ikävä kyllä toimenpiteet ovat vieneet toiseen suuntaan: yliopistojen ja tutkimuksen rahoitusta on kahdeksan vuoden aikana leikattu noin 600 miljoonaa euroa, kommentoi Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen.

Puolueittain vertailtuna näiden kahden viimeisen väittämän kohdalla näkyi selvä ero hallituspuolueiden ja opposition välillä. 

 

Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto teettivät Aula Researchilla selvityksen puoluekentän korkeakoulu- ja tutkimuspoliittisista näkemyksistä. Sähköiseen kyselyyn vastasi 12.3.-4.4.2018 yhteensä 1003 puolueiden poliittiseen kenttään kuuluvaa henkilöä.  Näistä suurin osa oli kunnanvaltuutettuja, puolueiden paikallisyhdistysten ja piirijärjestöjen hallitusten jäseniä.


Puoluekyselyn keskeisten tulosten esittely:

Esitys kevätseminaarissa 20.4.2018 (2) (pdf) (322 KB) 

 

LISÄTIETOJA:

puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto (Professoriliitto), 045 657 5757;

puheenjohtaja Petri Koikkalainen (Tieteentekijöiden liitto), 050 544 7442;

toiminnanjohtaja Johanna Moisio (Tieteentekijöiden liitto), 0400 874 135;

toiminnanjohtaja Tarja Niemelä (Professoriliitto), 050 340 2725

 

 


Palaa otsikoihin