Tiedotteet

19.10.2015 10.00

Tiedon puute ja työsuhteiden lyhyys kansainvälisten tieteentekijöiden suurimmat ongelmat

TIEDOTE
JULKAISTAVISSA 19.10.2015


Tiedon puute ja työsuhteiden lyhyys kansainvälisten tieteentekijöiden suurimmat ongelmat


Epävarmuus työsuhteen jatkuvuudesta ja englanninkielisen tiedon vähyys vaivaavat kansainvälisiä tieteentekijöitä.

Ulkomailta Suomeen tulleiden tutkijoiden työura koostuu lyhyistä määräaikaisuuksista. Peräti 91 % Tieteentekijöiden liiton kyselyyn vastanneista liiton kansainvälisistä jäsenistä työskenteli määräaikaisissa työsuhteissa. Liiton kaikkien jäsenten kohdalla määräaikaisten osuus on 56 prosenttia.


Tieteentekijöiden liitto on tehnyt selvityksen liiton kansainvälisten jäsenten asemasta. Kysely lähetettiin viime vuoden lopussa niille 529 jäsenelle, jotka eivät ole Suomen kansalaisia. Vastausprosentti oli 39. Kyselyn tuloksista kerrottiin Communicate, Influence and Internationalize -seminaarissa maanantaina Helsingissä.

Tieteentekijöiden määräaikaisuudet ovat liiton mielestä aivan liian lyhyitä, mutta kansainväliset jäsenet tekevät todella pätkätöitä: työsuhteen pituus on keskimäärin 12 kuukautta. Tieteentekijöiden liiton koko jäsenkuntaa koskevan viimeisimmän jäsenkyselyn mukaan määräaikaisen palvelussuhteen pituus oli keskimäärin 25 kuukautta.

Kyselyn tulosten mukaan kansainväliset tieteentekijät eivät saa työpaikallaan riittävästi tietoa suomalaisesta työlainsäädännöstä tai työsuhdeneuvontaa. Hälyttävät 41 prosenttia vastaajista ei saa tällaista tietoa ollenkaan. Noin puolet kertoi saaneensa informaatiota yleensä Suomesta, 42 % oli saanut hallinnollista informaatiota englanninkielellä. 44 % oli saanut mielestään tarpeeksi tietoa rahoitusmahdollisuuksista.

Vain noin kolmannes oli saanut mielestään tarpeeksi mahdollisuuksia suomen kielen opetteluun. Peräti neljännes vastaajista katsoi, että suomen opiskeluun ei tarjottu mitään mahdollisuuksia.

-        Nämä käytännön puutteet ovat selvässä ristiriidassa yliopistojen kansainvälistymistavoitteen kanssa. Jos Suomi voisi aidosti houkutella ulkomaalaisia tutkijoita, ei viime aikoina keskusteluun noussut suomalaistutkijoiden lisääntyvä siirtyminen ulkomaille olisi niin paha ongelma. Nyt Suomi näyttää häviävän kummassakin suunnassa, toteaa Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen.

Kyselyssä tiedusteltiin myös kansainvälisten tutkijoiden suurimpia haasteita. Suurin oli epävarmuus tulevaisuudesta: kaksi kolmasosaa vastaajista koki epävarmuutta paljon tai melko paljon. Kieliesteet ja riskin nykyisen työpaikan menetyksestä koki paljon tai melko paljon haastaviksi 44 prosenttia.

Kyselyyn vastanneet olivat asuneet Suomessa keskimäärin 5,2 vuotta. 56 prosentilla vastanneista ei ollut suunnitelmia muuttaa pois Suomesta. Suurin syy (43 %) tänne tulemiseen oli työpaikan saaminen. 36 % tuli opiskelemaan ja 17 % saapui perhesyistä.

Niistä tieteentekijöistä, jotka olivat alun perin tulleet Suomeen opiskelemaan, kaksikolmasosaa oli lähtöisin EU/ETA-alueen ulkopuolelta. Eniten tulijoita on Kiinasta ja Intiasta. Tulos on mielenkiintoinen, jos sitä peilaa hallituksen suunnitelmiin ryhtyä perimään opiskelijamaksuja EU/ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta.

Kysely tehtiin osana ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon lopputyötä. 

International academics in Finland: The results of the survey for the international members of FUURT

Lisätietoja:


puheenjohtaja Petri Koikkalainen, 050 544 7442;
MBA-opiskelija Sanna Hoikka, 041 505 9384


Palaa otsikoihin