Tiedotteet

11.6.2014 9.30

Yli puolet tieteentekijöistä kokee työpaikkansa uhatuksi

TIEDOTE

JULKAISTAVISSA KE 11.6.2014 KLO 9.30

 

Tieteentekijöiden liiton uusi jäsenkysely:

Yli puolet tieteentekijöistä kokee työpaikkansa uhatuksi

Tieteentekijöiden liiton tuoreen jäsentutkimuksen mukaan yli puolet (57 %) kyselyyn vastanneista tieteentekijöistä kokee työpaikkansa olevan uhattuna.  Määräaikaisuus on edelleen selvästi suurin syy: liiton jäsenistä 56 % on määräaikaisessa palvelussuhteessa.  Uutta on se, että yhä useampi vakinaisessa palvelussuhteessa olevista tuntee työpaikkansa olevan uhattuna – tutkijoista lähes puolet (44 %).  Tieteentekijöiden liitto julkisti jäsenkyselyn tulokset keskiviikkona.

Tutkimuslaitoksissa työskentelevistä tieteentekijöistä peräti 62 % koki työpaikkansa olevan vaakalaudalla. Tärkein syy tälle on meneillään oleva tutkimuslaitosuudistus ja siihen liittyvät henkilöstövähennykset.

Yliopistoissa pysyvissä työsuhteissa toimivista 22 % kokee työpaikkansa uhatuksi, pääasiassa yksikön uudelleen järjestelyjen vuoksi. Pysyvissä tehtävissä toimivat arvioivat, määräaikaisia enemmän, että työpaikan työilmapiiri oli huonontunut edellisen kahden vuoden aikana (42 % vs. 32 %). Jäsenkyselyn tietojen keruuhetkellä henkilöstön vähentämiseen tähtääviä yhteistoimintaneuvotteluja oli käyty jo kuudessa yliopistossa – joissakin useita kertoja.

Jatkuvassa epävarmuudessa monet tieteentekijät harkitsevat uran vaihtamista. Yliopistoissa työskentelevistä yli puolet (54 %) oli harkinnut yliopistotyön jättämistä. Edelliseen jäsenkyselyyn verrattuna tilanne on kuitenkin parantunut: silloin yli 70 % alle 50-vuotiaista vastaajista oli miettinyt yliopistourasta luopumista. Uusimman kyselyn tuloksissa voidaan pitää hälyttävänä sitä, että tutkijoista kaksi kolmesta (63 %) on kahden edellisen vuoden aikana harkinnut siirtymistä täysin toisiin tehtäviin.         

”Toimittuani 29 työpätkässä annoin yliopistolle kenkää. En jaksanut enää pätkärahoitusta, vaikka nautin työstäni tutkijatohtorina.”

 

Tutkijat tekevät yhä enemmän hallintotehtäviä

Jäsenkyselyssä kartoitettiin myös työtehtäviin liittyviä muutoksia. Yliopistoissa toimivien tutkijoiden hallintotehtävät ovat roimasti lisääntyneet: vielä vuonna 2004 hieman alle puolet kaikista tutkijoista (45 %) ilmoitti, ettei hallintotehtäviä sisälly työhön – viime vuonna näiltä välttyi ainoastaan joka viides (21 %).

”Yliopistoissa tahti kiihtyy, rahoitus vähenee ja ilmapiiri raaistuu. Tutkimus jää taka-alalle sillä byrokratiaan käytetään yhä enemmän aikaa. Meille pitäisi antaa työrauha.”  

 

Pätkätyöt ja perhesyyt kansainvälisen liikkuvuuden esteitä  

Kansainvälisyys lisääntyy: perustutkinnon suorittamisen jälkeen joka kuudes vastaaja (16 %) ilmoitti työskennelleensä ulkomailla, kun edellisessä kyselyssä heitä oli vajaa 13 %. Alle kaksi viikkoa kestäviin kansainvälisiin konferensseihin tai projektitapaamisiin oli osallistunut peräti 79 % vastaajista.

Kyselyssä haluttiin nyt ensimmäisen kerran selvittää kansainvälisen liikkuvuuden esteitä. Tieteentekijät eivät jätä kansainvälistymistä sen vuoksi, että sitä ei koettaisi tarpeelliseksi. Esteet liittyvät enemmänkin sekä toimeentuloon, tulevaisuuden epävarmuuteen että perheeseen liittyviin tekijöihin.

Suurimmat kivet kansainvälisen liikkuvuuden tiellä ovat selkeiden uranäkymien puute, toimeentulon epävarmuus ja puolison työ.

- Ylätason poliittisen puheen hehkutus kansainvälistymisen autuudesta ei näytä saavan vastakaikua ruohonjuuritasolla. Jos liikkuvuus on todellakin niin tärkeä asia, on kehitettävä mekanismeja, joilla liikkuvuuden esteitä voidaan poistaa. Tilanne, jossa liikkuvuuteen osallistuvat vain perheettömät, riittävän taloudellisen selkänojan omaavat henkilöt ei liene suomalaisen tutkimuselämän kannalta tavoiteltavissa oleva olotila, tutkimuksen tekijät toteavat raportissa.     

Nais- ja miestohtoreiden välillä oli kansainvälisessä liikkuvuudessa tilastollisesti merkittäviä eroja: naiset kokivat lapsiin liittyvät asiat, toimeentulon epävarmuuden, muutto- ja matkustuskustannukset paljon suuremmiksi liikkuvuuden esteiksi kuin miehet. Myös työsuhteiden pilkkomiset vaikeuttavat liikkuvuutta.

”Kv-liikkumistani estää se, etten voi määräaikaisena suunnitella osaamistani kehittäviä kv-vierailuja. Haluaisin todella paljon käydä esim. asiantuntijavaihdossa, mutta 3 kk:n pätkäläisenä suunnittelu on haasteellista.”     

------------

Tieteentekijöiden liitto teki historiansa kuudennen koko jäsenistön kattavan jäsenkyselyn joulukuussa 2013. Jäsenkyselyssä selvitettiin muun muassa jäsenistön koulutusta, palvelussuhteita, palkkausta, työllisyyttä, apurahalla työskentelyä ja työoloja. Kaikkiaan lomakkeita postitettiin 5977. Vastauksia saatiin 1694 jäseneltä eli kyselyn saaneista 28 % vastasi kyselyyn. Vastausprosentti on sama kuin edellisessä kyselyssä 2010.

Tutkimuksen tekijöinä toimivat YTT Antero Puhakka Itä-Suomen yliopistosta ja KT Juhani Rautopuro Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta.

Sumusta nousee riski -jäsenkyselyraportti 2013 (pdf) (2.4 MB)

--------------

LISÄTIETOJA:

puheenjohtaja Tapani Kaakkuriniemi, 0400 309 005;

toiminnanjohtaja Eeva Rantala, 040 7508 284;

YTT Antero Puhakka, 050 4011 123;

viestintäpäällikkö Kirsti Sintonen, 040 5622 965

 

 


Palaa otsikoihin