Tiedotteet

30.1.2015

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erilaiset tehtävät säilytettävä


Yhteiskunnassa tarvitaan sekä työelämäpainotteisen että tiedepohjaisen korkeakoulutuksen saaneita. Suomalainen vahvuus – kaksi korkeakoulupilaria – tuo elinkeinoelämällemme kilpailuedun. Kumpikin korkeakoulusektori tukee osaltaan maamme kilpailukykyä tuottamalla työvoimaa ja tutkijoita yhteiskunnan tarpeisiin sekä takaamalla alueiden ja ihmisten tasa-arvon.


Korkeakoulujärjestelmän rapauttaminen olisi takaisku elinkeinoelämälle ja alueiden kehitykselle.

Duaalimallin vaihtoehtona on väläytelty mallia, jossa koko korkeakoululaitos olisi yhteisen lainsäädännön alla. Ammattikorkeakoulut tuottaisivat kandidaattitason tutkinnon ja yliopistot hoitaisivat koulutuksen maistereista eteenpäin. Tämä veisi pohjan koulutusjärjestelmämme nykyiseltä vahvuudelta eli työelämäpainotteisuudelta. Koko ammattikorkeakoululaitoksen asema olisi uhattuna, samoin se, kuinka saadaan valmius tieteellisiin opintoihin.

Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on huomioida työelämälähtöiset tarpeet tutkintokoulutuksessa sekä keskittyä alueiden elinkeinorakennetta uudistavaan ja kehittävään soveltavaan tutkimukseen, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä käytäntöä palvelevaan opetukseen. Ne tuottavat uutta työvoimaa, yrittäjyyttä ja toimivat jo työelämässä olevien ammattitaidon kehittäjinä sekä ylläpitäjinä.

Työelämä ja innovaatiojärjestelmämme tarvitsevat jatkossakin koko ammatillisen koulutuksen reitin käyneitä osaajia. Esimerkiksi insinöörikoulutukseen hakeutuvista noin kolmannes tulee ammatillista väylää pitkin, eikä yliopisto ole todellinen vaihtoehto tälle joukolle. Ammattikorkeakouluista valmistuneet ovat asiantuntijoita ja projektityön osaajia. He ovat myös erittäin kysyttyjä kansainvälisissä projekteissa. Toisen asteen opinnoista jatko-opintoihin suuntaavilla opiskelijoilla on oltava mahdollisuus rakentaa erilaisten koulutuspolkuvalintojen kautta työura.

Yliopiston tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta ja tieteellistä ja taiteellista sivistystä sekä antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta ja tieteellistä jatkokoulutusta. Bolognan uudistuksen jälkeen yliopistoissa on toteutettu laaja-alaisemmat kandidaattiohjelmat. Opintopolkuja on tehostettu siirtymällä laajempiin yksittäisiin opintokokonaisuuksin.

Yliopistot vahvistavat korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen, taiteellisen toiminnan ja tasa-arvoisen tutkijanuran edellytyksiä sekä asemaansa kansainvälisessä tutkimuskentässä kehittääkseen muun muassa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Yliopistot tuottavat asiantuntijoita ja osaajia laajasti yhteiskunnan ja työelämän tarpeisiin.

Yhteistyö jo nyt mahdollista

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen laki- ja rakenneuudistuksilla terävöitettiin duaalimallia, jolloin korkeakoulut voivat jatkaa kummankin sektorin omaa rakenteellista kehittämistä. Uudistus loi puitteet antaa opetusta sekä tehdä tutkimusta ja kehittämis- ja innovaatiotoimintaa kummankin korkeakoulumuodon omista tehtävistä ja näkökulmista lähtien. Korkeakoulujen asema itsenäisenä oikeushenkilönä helpottaa ja nopeuttaa yhteistyöhön liittyvää päätöksentekoa. Yhteistyö ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä voi tarkoittaa esimerkiksi yhteistä koulutusvientiä, kampusta, kirjastoa ja muita palveluja.

Painopiste siirrettävä rakenteista laatuun

Jatkuva korkeakoulujen rakenteellinen uudistaminen hidastaa korkeakoulutuksen laadun kehittämistä. Nyt rakennettu toimintaympäristö antaa puitteet henkilöstölle kehittää työtään, ja heillä tulee olla myös mahdollisuus keskittyä siihen. Talouden yhä kiristyessä on painopiste siirrettävä koulutuksen sisältöjen kehittämiseen, jotta Suomi olisi edelleen koulutuksen huippumaa. Tarvitaan työrauhaa ydintehtäviin.

Korkeakoulut voivat oman sektorinsa sisällä valita, kuinka ne suuntaavat tutkimusta ja opetusta. Jos eri koulutusalojen sisällä on tarpeen terävöittää työnjakoa, se voidaan tehdä nykylainsäädännön puitteissa.

Opiskelijalla täytyy olla jatkossakin mahdollisuus valita erilaisia opintoväyliä. Opintojen umpiperää ei saa syntyä. Korkeakoulujen ja eri alojen välillä on edelleen kehitettävä aiempien opintojen tunnistamista ja hyväksilukua. On myös huomattava, että suomalainen ammattikorkeakoulututkinto tuottaa yleisesti jatko-opintokelpoisuuden eurooppalaisissa korkeakouluissa ilman siltaopintoja.

Duaalimallin toimivuus arvioitavana

Viime vuosien lakimuutoksilla ei ole ollut tarkoitus muuttaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen keskinäistä suhdetta. Uudet lainsäädännöt arvioidaan lähivuosina. Tällöin nähdään korkeakoulutuksen kokonaiskuva ja voidaan päätellä, onko valittu suunta oikea.

On hyvä pohtia, kestäisikö yhteiskunta tässä taloustilanteessa sen, että lisättäisiin epävarmuutta korkeakouluissa, työmarkkinoilla ja innovaatiotyössä. Rakenteet ovat nyt valmiit ja työkalut käsissä tarvittavalle yhteistyölle. Molempien sektorien yhteistyötä ja profiloitumista jatketaan niiden vahvuuksien ja yhteisten intressien pohjalta.


Pertti Porokari, puheenjohtaja, Insinööriliitto
puh. 040 583 3476

Olli Luukkainen, puheenjohtaja, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
puh. 0500 652 872

Kaarle Hämeri, puheenjohtaja, Professoriliitto
puh. 040 568 4487

Veli-Matti Lamppu, johtaja, Suomen Yrittäjät
puh. 050 344 2554

Petri Koikkalainen, puheenjohtaja, Tieteentekijöiden liitto
puh. 050 544 7442

Palaa otsikoihin