Uutisia

30.10.2014

Selvitys tutkitun tiedon hyödyntämisestä päätöksenteossa

Selvitysmies Raiviolta esitys päätöksenteon tieteellisen neuvonannon malleista

 

Valtioneuvoston kanslia nimesi lokakuussa 2013 kansleri emeritus Kari Raivion selvityshenkilöksi tekemään ehdotuksen tutkittuun tietoon perustuvan päätöksenteon neuvonannon järjestämisestä Suomessa. Ehdotuksen tuli perustua analyysille siitä, millaisia parhaat tutkitun tiedon välityksen mekanismit kansainvälisesti vertaillen ovat, millaisia institutionaalisia ratkaisuja on eri maissa käytössä ja valmisteilla sekä mitkä ovat niistä saadut kokemukset.

Selvitysmies Raivion raportti ”Näyttöön perustuva päätöksenteko – Suomalainen neuvonantojärjestelmä” on valmistunut ja hän luovutti sen valtioneuvoston kanslialle. Raportti on julkaistu valtioneuvoston kanslian raporttisarjassa ja se on luettavissa osoitteessa http://vnk.fi/julkaisukansio/2014/r03-naeyttoon-perustuva-paatoksenteko/pdf/fi.pdf

Selvityksen pohjaksi Raivio on koonnut aineiston kansainvälisesti parhaista tutkitun tiedon välityksen mekanismeista, ratkaisuista ja kokemuksista (mm. tiedeakatemiat, paneelit, arviointineuvostot ja arviointi- ja tarkastusvirastot). Selvitystyössään hän on myös kartoittanut poliittisten päätöksentekijöiden kokemuksia ja odotuksia neuvonantotoiminnasta.

”Tärkeimmät perusteet tutkitun tiedon käytön edistämiseksi neuvonantoa kehittämällä ovat hallinnon ja lainvalmistelun laadun parantaminen sekä pitävien asia-argumenttien tuominen kansainvälisiin neuvotteluihin. Se on myös kansan tahdon mukaista, sillä suomalaiset ovat kiinnostuneita tieteestä, luottavat yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkijoihin, ja haluaisivat tutkittua tietoa käytettävän enemmän ja avoimemmin yhteiskunnan päätöksenteossa.”, Raivio katsoo.

 

Tiedeneuvonantaja tukemaan valtionjohdon päätöksentekoa

Neuvonantotoiminnan kehittämiseksi selvitysmies esittää, että valtioneuvostolle perustettaisiin tiedeneuvonantajan virka, joka sijoitettaisiin valtioneuvoston kansliaan. Tiedeneuvonantaja välittäisi pääministerin ja johtavien virkamiesten päätöksenteon tueksi tiedemaailman osaamista ja hänet kutsuttaisiin myös valtioneuvoston tutkimus-, ennakointi- ja arviointitoimintaa koordinoivan työryhmän (TEA-työryhmä) puheenjohtajaksi. Lisäksi jokaiseen ministeriöön tulisi perustaa tutkimusjohtajan virka, ellei sellaista entuudestaan ole.

Selvitysmiehen mukaan tutkitun tiedon käyttöä tulisi tehostaa lainsäädännön valmistelussa, erityisesti vaikutusten arvioinnissa. Lakiesitysten perusteluissa tulisi selkeästi ilmoittaa, mitä tietolähteitä on käytetty. Myös ministeriöiden kansainvälisissä yhteyksissä ja neuvotteluissa tulisi varmistaa tutkimusnäytön saatavuus ja tarvittaessa vahvistaa delegaatioita tiedeasiantuntijoilla.

Tutkimuslaitosuudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi valtion tutkimuslaitosten lakisääteiset toimenkuvat tulisi tarkistaa ja täsmentää, valmistelun ja päätöksenteon tukivelvoitteita tulisi selkeyttää sekä epärelevantteja tehtäviä karsia.

Tiedeakatemiain neuvottelukunnan (TANK) yhteyteen tulisi perustaa tiedeanalyysiyksikkö, jonka tehtäviin kuulusi mm. tuottaa systemaattisia katsauksia tutkimustiedosta valtionhallinnon valmistelussa tai päätöksenteossa ilmenneen tarpeen pohjalta, julkistaa proaktiivisesti katsauksia politiikkatoimia edellyttävistä aiheista ja ylläpitää asiantuntijaverkostoa nopeita konsultaatioita varten.

Tutkimustiedon asiantuntevaa, monipuolista ja puolueetonta käyttöä eduskunnan valiokuntatyöskentelyssä tulisi tehostaa käyttämällä hyväksi tutkimuslaitosten osaamista ja etenkin poikkitieteellisissä kysymyksissä tiedeakatemioiden tiedeanalyysiyksikköä. Valiokuntien mietinnöissä ja lausumissa tulisi selkeästi ilmoittaa, mitä tietolähteitä on käytetty.

 

Neuvonantajajärjestelmän tulisi perustua lainsäädäntöön

Selvitysmies katsoo, että neuvonantojärjestelmän tavoitteista ja sen toteuttamisen puitteista tulisi säätää lailla ja sitä täsmentävillä asetuksilla. Jos tutkittu tieto halutaan aidosti valjastaa yhteiskunnan päätöksenteon voimavaraksi, sen periaatteet tulisi ankkuroida eduskunnan päätöksellä lakiin. Näin muun muassa neuvonantajajärjestelmän toiminnan periaatteet määriteltäisiin ja jatkuvuus turvattaisiin.

Valtion budjettirahoitus esitetyille uudistuksille irrotettaisiin ministeriöiden sitomattomista tutkimusvaroista, tiedeakatemiat osallistuisivat omalla panoksellaan. Tiedeneuvonantojärjestelmä, mukaan lukien tiedeasiamiehen ja TEA-työryhmän toiminta sekä ministeriöiden tutkimus- ja selvityshankkeet arvioitaisiin viiden vuoden kuluttua niiden käynnistymisestä.

 

Selvitys kommentoitavana julkishallinnon lausuntopalvelussa

Valtioneuvoston kanslia avaa selvitysmies Raivion ehdotukset lausunnoille. Ehdotusta on mahdollista kommentoida julkishallinnon lausuntopalvelussa https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=857e4281-0473-4f8f-8cad-bc053f562a73  21.11.2014 saakka. Valtioneuvoston kanslia päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä lausuntojen perusteella.

 

Lisätietoja: kansleri emeritus Kari Raivio, p. 040 739 0742 sekä valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen, p. 0295 160 280, valtioneuvoston kanslia


Palaa otsikoihin