Ulkomaille

Ulkomailla työskentely

Ulkomaille töihin lähtevän sosiaaliturvaa on säädelty niin Euroopan unionin sosiaaliturva-asetuksilla kuin Pohjoismaiden keskinäisellä ja Suomen solmimilla kahdenkeskisillä sosiaaliturvasopimuksilla. Verotusta ei ole samalla tavoin yhtenäistetty.

Sosiaaliturva

Ulkomaille työskentelemään lähtevän tutkijan sosiaaliturva määräytyy maan, ulkomailla oleskelun keston ja palkan tai apurahan maksajan mukaan.

Lyhytkin palkkatyörupeama EU-maassa, ETA-maassa (Islanti, Lichtenstein ja Norja) tai Sveitsissä siirtää työntekijän yleensä työskentelymaan sosiaaliturvan piiriin. Tällöin sovelletaan Euroopan unionin sosiaaliturva-asetuksia, jotka kattavat lähes koko sosiaaliturvan kentän. Vuonna 2012 uusittu Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus on EU:n sosiaaliturva-asetusten periaatteiden mukainen, mutta sisältää mm. työttömyysturvaan liittyviä erityismääräyksiä. Sosiaaliturvan taso ja etuudet määräytyvät aina työskentelymaan kansallisen lainsäädännön mukaan.

Jos työskentelymaa on Australia, Chile, Etelä-Korea, Intia, Israel, Kanada, Kiina, Quebec tai Yhdysvallat sosiaaliturvaa säädellään näiden kanssa solmituilla sosiaaliturvasopimuksilla, jotka ovat erilaajuisia ja kattavat vain osan sosiaaliturvasta, yleensä eläkkeet ja joissain tapauksissa sairaanhoidon. Australian kanssa Suomella on lisäksi sopimus, joka koskee tilapäisen oleskelun aikaista sairaanhoitoa ja Kanadan Quebecin osavaltion kanssa on sovittu erillisestä sosiaaliturvajärjestelystä.

Muissa kuin edellä mainituissa maissa työskentelevään sovelletaan sekä tulo- että lähtömaan kansallista lainsäädäntöä. Vastassa voi tällöin olla tilanteita, jolloin maksuja on maksettava osin kaksinkertaisesti, mutta saatava sosiaaliturva voi olla puutteellista.

Suomalaisen työnantajan ulkomaille lähettämä työntekijä, samoin tohtorintutkintoa päätoimisesti suorittava tai Suomesta myönnetyn apurahan varassa työskentelevä tutkija, jolla on kiinteät siteet Suomeen, säilyy halutessaan Suomen sosiaaliturvan piirissä. Tällöin tulee erikseen hakea päätöstä Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta työskentelymaasta riippuen joko Eläketurvakeskuksesta tai Kelasta.

Apurahansaajan tulee vakuuttaa itsensä Maatalousyrittäjäin eläkelaitoksessa (Mela) ja hakea todistusta osoitukseksi Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta joko Eläketurvakeskuksesta tai Kelasta. Jos apurahan myöntäjä on ulkomainen yliopisto, kansainvälinen järjestö tai muu ulkomainen taho, määräytyy sosiaaliturvaan kuuluminen tapauskohtaisesti.

Työttömyysturva

Suomalaisia työttömyyspäivärahoja maksetaan vain Suomessa oleskelevalle työttömälle.

EU-maiden, ETA-maiden ja Sveitsin alueella kuulutaan yleensä työskentelymaan työttömyysturvaan ja työskentely- ja vakuutuskaudet siirtyvät mukana liikuttaessa maasta toiseen. Muutosta ilmoitetaan omaan työttömyyskassaan. Jos kyse on lyhyestä työskentelyjaksosta, kassasta eroaminen ei ole tarpeellista. Jos työsuhde kestää yli vuoden, oikeus ansioon suhteutettuun päivärahaan palautuu, kun työssäoloa Suomeen paluun jälkeen on kertynyt neljä viikkoa.

Muissa kuin EU-maissa, ETA-maissa ja Sveitsissä kertyneitä vakuutus- ja työskentelykausia ei voi Suomeen palatessa lukea hyväksi.

Pohjoismaiden välillä sovelletaan Pohjoismaista sosiaaliturvasopimusta. Ruotsissa ja Tanskassa ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan maksaminen edellyttää Suomen tavoin jäsenyyttä työttömyyskassassa. Suomalaisesta kassasta ei kannata erota ennen kuin on hyväksytty kohdemaan työttömyyskassaan. Muissa Pohjoismaissa, samoin EU-maissa, ETA-maissa ja Sveitsissä on yleinen työttömyysvakuutus, joka ei edellytä erityisiä toimia työskentelyn aikana.

Pohjoismaista viiden vuoden aikana takaisin Suomeen palaavilla on oikeus Suomen työttömyysturvaan ilman neljän viikon työssäoloehtoa. Vakuutuskaudet toisesta Pohjoismaasta lasketaan työssäoloehtoon. Toisen Pohjoismaan työttömyysvakuutusjärjestelmän piiristä pitää siirtyä Suomen työttömyyskassaan kahdeksan viikon kuluessa.

Suomesta myönnetyn apurahan varassa ulkomailla työskentelevän ja Suomen sosiaaliturvaan kuuluvan tutkijan ei kannata erota liiton ja työttömyyskassan jäsenyydestä ulkomaille lähtiessä.

Verotus

Verotusta säätelevät kansallinen lainsäädäntö ja kahdenväliset verosopimukset. Ulkomailla työskentelyn aikana veroilmoitus täytyy antaa normaaliin tapaan Suomeen. Verotus riippuu siitä, muutetaanko ulkomaille pysyvästi vai tilapäisesti.

Ulkomailla opiskelu ei vaikuta verotukseen Suomessa eikä vaadi ilmoitusta verohallinnolle. Suomesta myönnetty apuraha, jonka turvin lähdetään työskentelemään ulkomaille, verotetaan yleensä Suomessa ja samoin perustein kuin muutkin Suomesta myönnetyt apurahat.

Liiton jäsenyys ulkomailla olon aikana

Jos tutkija työskentelee ulkomailla lyhytaikaisesti ja kuuluu Suomen sosiaaliturvaan, ei myöskään ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenyyttä kannata lopettaa. Apurahalla työskentelevän ei kannata irtisanoa jäsenyyttä pidemmänkään kauden aikana.

Palkkatyöhön ulkomaille lähtevän sen sijaan kannattaa erota jäsenyydestä ja liittyä uudelleen jäseneksi Suomeen paluun jälkeen. On kuitenkin huomattava, että työttömyyskassan jäseneksi hyväksyminen edellyttää liittymishetkellä voimassa olevaa työsuhdetta.

Hyödyllisiä linkkejä

Tietoa Euroopan unionin maiden sosiaaliturva-, verotus-, pankki- ja muista käytännöistä on koottu Eurocadresin verkkokäsikirjaan Mobil-net.

Tutkijoiden työmahdollisuuksista Euroopassa on tietoa EURAXESS–Tutkijat liikkeessä –sivustolla

Hyödyllistä tietoa ulkomaille lähtijälle on Eläketurvakeskuksen ja Kelan Töihin ulkomaille? -oppaassa sekä Eläketurvakeskuksen ja Kansaneläkelaitoksen verkkosivuilla.

Lisätietoja ulkomailla työskentelevän tutkijan työttömyysturvasta saa Työttömyyskassojen yhteisjärjestön verkkosivulta.

Verohallinnon yleiset ohjeet ulkomailla työskentelevälle.